Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Eläimet => Aiheen aloitti: Marjuli - 20.09.06 - klo:14:56
-
Viime viikonloppuna olin mökillä Itä-Savossa. Viimeisen yön vietin siellä yksin, kun poika ja Mustikka lähtivät Lappiin. Käväisin ulkona joskus puoli kahdentoista aikaan. En ollut laittanut valoja palamaan. Vain heikko valo tuvan ikkunasta valaisi, että näin minnepäin kulkea.
Seisoin jonkin aikaa kuistilla ihan hiljaa, hiljaa, että kuulisin jokaisen risauksenkin. Harrastan sitä aina yksin ollessani. Yritän herkistää korviani kuulemaan kaiken. Sitten kuulinkin jotain: noin 2,5 metrin päässä minusta rapisi vienosti jotain. Piti kuunnella tarkkaan. Ajattelin, että se on taas supikoira. Niitähän ne aina ovat. Mutta näinkin jotain vaaleaa. Se liikkui hyvin pehmeästi ja näin hennossa valossa vaalean "kankun", sitten silmätkin kiiluivat hetken. ILVES! Liikahdin hiukan ja otus lähti livohkaan.
Aamulla kävin rannalla tarkistamassa, oliko minkäänlaisia jälkiä. Olihan siellä pyöreitä, isohkoja tassunjälkiä. Olin kohdannut yöllä ilveksen. Wa-uuuu!
-
Ouu..ja vauu! Nyt pitää pitää kameraa AINA hollilla ja salama ylhäällä niin saisi noi mahtitapaamiset muistikortille [:-)]
-
Aika wau! Ilvestä ei joka päivä näekään! :-O
Vähänkö olen kades. Tykkään ilveksistä, vaikka ne joskus kissoja popsivatkin... mutta onpa taas yksi hyvä syy pitää kissat sisällä turvassa.
-
Onnea, Marjuli ! Kannattaa joskus luonnossa olla hiljaa. Voi kohdata jotain unohtumatonta. Ilveksen kohtaamista olen itsekin kaipaillut, mutta haaveeksi varmasti jää. Jälkiä kyllä talvisin näen suolla hiihdellessäni. Kyllä niitä liikkuu siellä Nurmijärvelläkin. Samoin karhuja ja susia.
-
Mahtavaa!!! Onnittelut!
-
Tosiaan, harmi ettei ollut kameraa. Kuva kiiluvista silmistä olisi ollut mainio. :-))
-
Havainto on mahtava! Wau! [KIPPIS] [KIPPIS]
-
Tosiaan, harmi ettei ollut kameraa. Kuva kiiluvista silmistä olisi ollut mainio. :-))
Mutta jäihän sulle mahtava muistikuva. Kaikenkaikkiaan hieno kokemus ihan varmasti.
-
Wau, olet sinä Marjuli rohkea! En tiedä miten sitä on tullut niin pimeänpelkoiseksi, mutta
en kyllä uskaltaisi syyspimeillä olla yksin mökillä. Kesällä kyllä.
Mahtava kokemus tuo ilveksen näkeminen!
-
Onpas Marjulilla ollut hieno yöllinen kohtaaminen. Onnittelut! [:-)]
-
Mahtava havainto ja kateeksi käy moinen kohtaaminen
-
Tunne oli varmaan sanoinkuvaamaton ilveksen ilmestyessä näkökenttään. Minäkin sanon, että kyllä olet rohkea suomalainen, kun yksinäsi siellä mökillä olet.
-
Totta, hyvä muistikuva jäi, vaikkei valokuvaa tullutkaan. :-))
Eihän siihen mitään rohkeutta tarvita, että on mökillä yksin. Tuttu paikka, tutut äänet. En ole koskaan pelännyt mörköjä. Vähän ennen ilveksen näkemistä olin seisoskelemassa yöpaitasillani rannalla tuijottelemassa tähtiä. Siellä näkee vietävän hyvin tähtitaivaan, kun on niin pimeää. Ei valoja missään, ainoastaan tähtitaivas yläpuolella. Linnunratakin näkyy valtavan selvästi. Siellä on tähtiä paljon enemmän, kuin täällä Nurmijärvellä. :-))
-
Minua ei saisi kirveelläkään pimeässä rannalle tähtiä katselemaan. Olen kyllä niin pelko.
-
Upea kokemus Marjulilla! [:-)]
-
Onpa ollut upea kokemus!
-
Marjulin eka viestin viimeinen lause: Olin kohdannut yöllä ilveksen. Wa-uuuu!
Meikä lisää siihen, et, hui!!
Ei vaines, hieno kokemushan toi oli ja aika hyvin sen kerroitkin. :-)) [KIPPIS]
-
Juu juu,olis kiva nähdä se ilves joskus.En tiedä mihin tää viesti menee..... [:-I]
-
Hieno kokemus :-O , ihan ole kade moisesta [:-P]
-
Mut systeemi heitti äsken ulos, kun piti vastata tähän viestiin [:-I]
Siis aivan uskomatonta: Nurmijärvellä ilves ja sä Marjuli näit sen :-O Eihän välttämättä kaikesta tarvi saada kuvaa, näkeminenkin riittää. Eläimen kannalta lienee hyvä, ettei salamavalo häiritse, no en tiedä [:-I]
-
Hei Marfa eli Tirppis, ei se ilves ollut Nurmijärvellä. Näin sen mökillä Itä-Savossa. :-))
-
Vau mikä kokemus, olen myöskin kade.
Olen ainoastaan nähnyt Ähtärin eläinpuistossa ilveksiä. Juuri tuolloin eläintenhoitaja oli ilvesten häkissä ja esitteli niitä yleisölle. Kädessään hänellä oli tupsukeppi, jota heilutteli, tarkoituksenaan saada ilvekset liikkeelle ja petomaisesti tupsun perään.
Ilvekset olisivat selvästi jatkaneet päivänokosiaan, niinpä niistä vain yksi laiskasti, samalla maassa maaten, heilutteli hitaasti toista tassuaan tupsun perässä :-)).
-
[:-DD] Ilvekset on monessa suhteessa just niinkuin kissoja: jos ei huvita, niin ei huvita... ja silloin kun huvittaa niin tehdään, vaikka hoitaja ei tykkäisikään! Nimim. vapaapäivä, ja kissa herätti puol tuntia sitten...
-
Upea kokemus Marjulilla. Kyllä kannattaa käydä itä-Suomessa aina välillä! [:-)]
-
Vautsi, että Ilveksen kanssa treffit pimeellä rannalla tähtitaivaan alla...voiskos sitä hienompaa kokemusta toivoa :-))
-
Hei Marfa eli Tirppis, ei se ilves ollut Nurmijärvellä. Näin sen mökillä Itä-Savossa. :-))
[:17] oops...täytyypä lukea huolellisemmin jutut ennenkuin mitään kommentoi [:64] Mut hieno kokemus se ilveksen näkeminen on ollut, vautsi [:10]
-
Uudenmaan-Hämeen alueella on laajoja yhtenäisiä metsäalueita. On aivan erämaitakin, sellaisia, joihin tavallisen tallaajan on vaikea päästä. Ei teitä lähimaillakaan. Erämaalampia- ja järviä. Näillä alueilla liikkuu myös meidän peruspetojamme: ilveksiä, karhuja , susia, ym.Monilla ihmisillä on havaintoja. Usein niistä ei puhuta ääneen. Syntyisi hysteriaa.
Itä-Suomi on sellaista seutua, että voi kohdata vaikka mitä.Siellä useimmiten ihmiset osaavat ottaa asian luonnollisesti, ilman pelkoa ja hysteriaa. - Ainahan petoja on ollut ihmisten keskuudessa. Niin ihmispetoja kuin eläinpetoja - ihmisten määritelmän mukaan.
-
Kerrassaan Upea havainto on Sinulla Marjuli ollut ja niin kivasti kerrottuna! :-)) [:-)]
Ai että, ihanalta kuullostaa: tähtinen taivas, hiljaisuus yössä ja nähdä Ilves..! Vauuu, mitä kokemuksia! [:-)]
-
Kerta kaikkiaan mahtava kokemus! Olen lapsuudessa ollut ja liikkunut paljon asumattomilla korpialueilla, mutta ilvestä en ole koskaan nähnyt livenä..pikkusen kyllä kateeks käy.. [:-)]
-
Marjulilla on varmaan sydän lyönyt muutaman ylimääräisen lyönnin ilveksen nähtyään [:36]
-
Minä en ilvestä ole nähnyt kuin Ähtärissä ja Ranualla.
Ja tuskin koskaan pääsen näkemäänkään.
On tuo Marjuli "onnenpekka" .
-
Veljenvaimo näki ilveksen viime talvena Padasjoella, Keski-Suomen ja Hämeen rajamailla. [:-)]
-
On se niin kaunis se ilves, että olis hienoa nähdä se luonnossa. Meilläkin vain jälkiä talvisin postilaatikko-tiellä, mutta itse eläintä ei olla bongattu. Talvisin just saattaa hiippailla hyvinkin lähellä taloa, sillä koirilla on usein niskakarvat pörhöllä, kun aamuisin nuuskivat pihapiiriä.
-
Niin, eipä ole ilvestä tullut nähtyä, mutta jälkiä kyllä muutamana talvena hangella olen nähnyt, kun hiihtoretkellä olen ollut.
Kyllä jäljetkin saavat hymyn suupieliin ja tarkkailemaan lähiympäristöä hieman paremmin sekä seuraamaan, että mistäs sitä onkaan tultu ja minne menty, jälkijonosta! [:-)]