Tänään ap:llä näin taas pikku kurren. Ja arvatkaapa mitä. Veikka-kisu katsoi sitä pää kalleellaan sen näköisenä, ettei tiennyt , mikä se on. Taisi pikku kurre sähistä Veikalle, kun Veikka ei tehnyt elettäkään siihen suuntaan, että voisi tehdä pahaa pikku kurrelle.
Olin juuri silloin kutsumassa kisujani sisälle. Oli puoli päivä.Aivan seinustalla lähellä rappuja tämä episodi tapahtui. Kyllä minulle kuitenkin tuli hätä. Komensin heti Veikkaa ja menin nappaamaan sen syliini. Vein sisälle ja kutsuin lähellä kilisevän Veetin myös sisälle.
Sen jälkeen menin hanskojen kanssa ottamaan kurren kiinni. Vein taas kotiinsa. Sitten vein sinne suuaukolle laudan päälle liotettuja kaurahiutaleita. Kohta menen taas katsomaan , josko kurrea näkyisi. Luin hiukan kurreista ja sain sellaista informaatiota, että kun kurrella on kunnolla silmät auki, emo jättää sen ja sen on tultava omillaan toimeen.
Eli seuraavaksi aion kuskata pikku kurren kauemmaksi pihasta. Nyt pitää miettiä, mikä olisi turvallisin paikka. Ehkä siihen suuntaan, missä emonkin olen nähnyt kulkevan.Mutta syvemmälle metsään. Pihapiiri ei ole nyt kaikkein turvallisin ja pelkään, että pikkuinen leimautuu ihmisiin.Voin viedä jotain ruokaa sinne, mihin jätän pikku kurren. Ja toivoa, että kaikki menee hyvin.
