Erittäin suuri onnittelu amatööritähtitieteilijä Arskaidae:lle! Suoritus on todella hatunnoston arvoinen.
Kiitoksia!
Samalla se mielenkiintoinen esimerkki siitä, että tieteenaloista juuri tähtitieteessä, ja oikeastaan vain tähtitieteessä amatöörien tutkimuksilla on oikeasti merkitystä.
Totta. Tosin tälläkin tieteenalalla selkeästi suurimman osan työstä tekevät oikeat tähtitieteilijät. Olen ollut hiukan tekemisisää joidenkin tähtitieteilijöiden kanssa ja he vasta ovat osaavaa porukkaa, hatunnosto heille.
Olen joskus tämän luontoharrastuksen tiimoilta miettinyt, että biologiassakin voisi olla harrastelijoille jonkinlainen sija tieteentekemisessä, ja itse asiassa oletankin että jonkun verran harrastelijabiologeja (jotka ovat julkaisseet vertaisarvioinnin läpikäyneitä artikkeleita) on olemassa.
Galaksien vuorovaikutuksesta, onko Linnunradalla ja Magellanin pilvillä sellainen vuorovaikutus, että ne lasketaan tähän tutkimaasi ryhmään kuuluviksi? Tämä on minulle vähemmän tuttua tähtitieteen alaa, vaikka olen sitä koko ikäni jossain määrin harrastanutkin.
Linnunrata & Magellanin pilvet voivat hyvinkin olla M51 tyyppisiä vuorovaikuttavia galakseja. Se on vähän vaikea sanoa, pitäisi päästä katsomaan tilannetta Linnunradan ulkopuolelta, joka on sattuneista syistä aika hankalaa. Tosin
tämän luonnoksen perusteella se vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, koska Magellanin pilvet sijaitsevat aika kaukana Linnunradan tähtikiekosta, ja lisäksi eivät oikein osu tähtikiekon määrittelemälle tasolle. Sagittarius Dwarf näyttäisi Linnunradan satelliiteista olevan ainoa hyvä kandidaatti M51-tyyppiseksi kumppanigalaksiksi. Mutta jos tilannetta katsottaisiin ylhäältä (tai alhaalta) päin, myös Boötes Dwarf, Ursa Major II ja Sculptor Dwarf voisivat näyttää hyviltä kandidaateilta. Meillä ei tällä hetkellä ole kunnollisia keinoja eliminoida sellaisia vahingossa oikeaan paikkaan projektoituneita galakseja, jotka eivät oikeasti olekaan kierteishaaran päässä olevia vuorovaikuttavia galakseja. Meillä on aika yksinkertaiset kriteerit; toisen galaksin on oltava vähintään puolet pienempi, ja sijaittava näennäisesti isomman galaksin kierteishaaran päässä, tai vaihtoehtoisesti lähistöllä kierteishaaran osoittamassa suunnassa.
Selailemalla noita
meidän verkkosivujen kuvia saa jonkinlaisen käsityksen minkälaisista systeemeistä on kysymys.
Noita ulottuvuuksia, joista tässä ketjussa keskusteltiin, olen itse ajatellut näin: ...
Hyvin ajateltu. Pari kommenttia:
- Piste on nollaulotteinen. Periaatteessa kun pisteellä piirretään viiva, sekin kiertyy ensimmäisen ulottuvuuden ympäri, mutta se on vain aika vaikea hahmottaa ihmisaivoilla (ainakin minun aivoillani).
- Kun viivasta on piirretty ympyrä, sillä voi vuorostaan piirtää kolmiulotteisen pallon pyöräyttämällä viivasta tehty ympyrä oman akselinsa ympäri. Näin siis tehdään ympyräviivasta kaksiulotteinen taso, joka on kiertynyt kolmannen ulottuvuuden ympäri.
Ei tarvitse ymmärtää mikä se neljäs on,...
Ja tuskin kukaan ihminen sitä oikeasti ymmärtääkään. Ihmisen aivot ovat sopeutuneet kolmiulotteiseen maailmaan, joten neliulotteinen tuntuu järjettömältä. Samoin kaksiulotteisessa maailmassa eläville littiöille kolmiulotteinen maailma on käsittämätön. ("Littiö" viittaa taas tuohon Flatlandiin, johon annoin linkin aiemmin.
Flatland löytyy myös Suomenkielisenä nimellä "Tasomaa", ja löytynee hyvin varustetuista kirjastoista tieteis- tai matematiikkaosastolta.)
