Jos palataan vaihteeksi tappokeleistä ja trombivaarasta takaisin itse säähän. Talvi on nyt suurin piirtein puolivälissä (jos lasketaan talvikuukausien perusteella eli joulu-, tammi- ja helmikuista). Aurinko ei juurikaan vielä lämmitä, joten ainakin teoriassa erittäin kylmiä lämpötiloja voi vielä esiintyä. Vasta maaliskuun lopulla päivälämpötilat alkavat pakostakin nousta paukkupakkasista lähemmäksi nollakelejä. Eli talvea saattaa olla etelässä vielä parisen kuukautta (ei mikään suuri yllätys).
Pilvisyys ollut runsasta
Vaikka mustasta talvesta ei ole tarvinut kärsiä, aurinko ei ole juurikaan piristänyt talvimaisemaa. Pohjoisessa aurinkoa ei luonnollisesti nähty pitkään kaamoksen takia, mutta etelässä auringonpaistetuntien perusteella aika harmaalta on vuodenalku näyttänyt. Toistaiseksi tammikuussa aurinko on paistanut etelässä muutamasta tunnista noin 12 tuntiin. Auringonpaistetunteja mittaavista Etelä- ja Keski-Suomen asemista “pimeimmät” ovat olleet Kouvolan Utti ja Jyväskylä. Näillä paikoilla on aurinkoa nähty vain kolmisen tuntia kuun 18 ensimmäisen vuorokauden aikana. Havaintoasemien perusteella eniten aurinkoa on saatu Ahvenanmaalla ja Turun tienoilla (noin 11,5 tuntia).
Loppukuu näyttää, että kuinka harmaaksi tammikuu lopulta muodostuu. Tuskin mitään ennätyksiä rikotaan, mutta ehkä paikoin on kyseessä tavanomaista pilvisempi tammikuu.
Sää ollut vaihtelevaa
Marraskuussa alkanut pakkasjakso jatkui pitkään. Nyt tammikuussa sää on kuitenkin ollut varsin vaihtelevaa. Välillä ollaan oltu etelässä ja maan keskiosassa suojan puolella ja välillä on ollut kireitäkin pakkasia. Tähän mennessä tammikuu on ollut hieman tavanomaista kylmempi, poikkeaman ollessa lähes koko maassa -0,5 ja -1,5 asteen välillä. Harvinaisen saatika poikkeuksellisen kylmästä tammikuusta ei kuitenkaan ole kyse (ainakaan tähän mennessä).
Miltä jatko näyttää?
Suomen yllä oleva matalapaine väistyy hyvin hitaasti etelään, mutta paikallisia heikkoja lumisateita saadaan maan etelä- ja keskiosassa vielä torstainakin. Matalapaineen väistyessä ilma pakastuu myös etelässä. Perjantain aikana Lappiin leviää luoteesta lumisateita. Viimeistään lauantaina sama sadealue leviää myös etelämmäksi samalla kuitenkin heiketen. Seuraava mielenkiintoisempi seurattava on luoteesta lauantai-iltana tai viimeistään sunnuntaina saapuva matalapaine. Se marssii melko voimakkaan ylätroposfäärin suihkuvirtauksen saattelemana ja lumisateet voivat olla paikoin runsaita, etenkin maan keskivaiheilla.
Arktista ilmamassaa ei ole näiden ennusteiden näköpiirissä. Kuitenkin selkeässä heikkotuulisessa korkeapainesäässä lämpötilat voivat nopeasti laskea kireisiin pakkaslukemiin kuten GFS mallin pääajo näyttää ensi tiistain vastaiseksi yöksi. Näiden ennustaminen on kuitenkin varsin hankalaa kuten edellisessä blogikirjoituksessa tuli esille.
Uudet vuodenaikaisennusteet
Otetaan tähän loppukevennyksenä mukaan tuoreimmat vuodenaikaisennusteet kevään osalta. Yhdysvalloissa pitkiä ennusteajoja tekevän ‘coupled forecast system’ eli CFS-mallin piti kokea täydellinen remontti tammikuun 18. päivä. Viivästyksen vuoksi uusi malli otetaan operatiiviseen käyttöön vasta helmikuun lopulla. Niinpä otetaan tähän nyt vielä ‘vanhan’ mallin ennuste kevääksi. CFS näyttää viimeisimmässä ajossaan, että helmi-huhtikuu ajanjakso olisi Pohjois-Suomessa tavanomaista lämpimämpi (+0,5 .. +2 astetta). Kuukausitasolla helmikuu olisi mallin mukaan selvästi tavanomaista lämpimämpi koko maassa. Vastaavasti huhtikuu olisi Etelä-Suomessa hieman tavanomaista viileämpi.
Euroopan keskuksen malli ei näytä helmikuusta huhtikuuhun ulottuvalle jaksolle signaalia selvästi tavanomaisesta poikkeavista lämpötiloista. Kolmen mallin yhdistelmä (johon myös Euroopan keskuksen malli kuuluu) näyttää vastaavalle ajanjaksolle noin puolesta asteesta asteeseen tavanomaista lämpimämpää lähinnä itä- ja pohjoispainotteisesti.
Mikä näistä on oikeassa vai onko mikään? Sitä ei kukaan pysty vielä sanomaan. Euroopan keskuksen mallissa on viitteitä, että Etelä-Skandinaviasta kohti Baltian maita ulottuisi tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue ja vastaavasti Islannin ja Grönlannin tienoilla olisi hieman matalampi ilmanpaine. Kolmen mallin kombo on samoilla linjoilla korkeapaineen kanssa, mutta ulottaa sen pitkälle Grönlantiin saakk
Leikkimielinen veikkaus on, että helmikuu on maan etelä- ja keskiosassa lämpötiloiltaan joko melko tavanomainen tai hieman tavanomaista kylmempi. Lappiin sen sijaan veikkaisin ehkä suhteessa hieman lämpimämpää säätä, joka olisi seurausta satunnaisen matalapainetoiminnan tuomasta lämmöstä Atlantilta tuon Etelä-Skandinaviassa olevan korkeapaineen pohjoispuolitse. Talvisessa säässä helmikuu kuitenkin mentäisiin noin päällisin puolin. Suuressa osassa maata sademäärät jäisivät selvästi tavanomaisesta. Maaliskuu ei toisi suurta muutosta tilanteeseen, kiprakoita pakkasia voisi vielä esiintyä etenkin öisin, mutta viime vuoden tapaan huhtikuulle mentäessä kevät saapuisi kertaheitolla. Tosin runsas lumimäärä hidastaa alkuun lämpötilojen nousua, mutta kyllä nykyisestä lumimäärästä voidaan päästä eroon runsaassa viikossa jos ilmat sopivasti sitä suosivat. Tällöin myös kevättulvien riski kasvaisi, mutta lumen vesiarvo ei vielä ole hätkähdyttävän korkealla missään.
Tiedä sitten miten käy kevään kanssa.
Kirjoittaja
Aihe: SÄÄ-KATSAUS: Talvinen sää jatkuu... (Luettu 78 kertaa)