Ihan sama tuli minun mieleeni mitä Zeener tuossa sanoo. Että yksi neulanenkin voi olla kaunis.
Hyvin erilaisia polkuja tuossa matkalla oli. Koivumetsää, haavikkoa ja jämerää kuusikkoa. Ja niiden suojassa polut.
Tyyniä puron pintoja joissa syyslehdet lipuvat. Erittäin tunnelmaisia kuvia.
Vihreästä sammalkannosta näkee selvästi että se on tuoreen kostea.
Pidin myös noista maisemista joissa kuusenlatvat hipovat pilvipalleroita ja yläpuolella siintää vaaleampi taivas.
Teillä ovat haavanlehdet pudonneet aika vihreinä. Yleensähän ne ovat joko kirkkaan keltaisia tai maaperästä riippuen punaisia pudotessaan maahan. Mikälie noita kiirehtinyt putoamaan.