Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Wirmo]

Ajattelin tehdä tällaisen aiheen koskien ruokinta-automaattien puhdistusta. Voisimme jakaa niksejä toisillemme kuinka erilaiset automaatit pidetään puhtaina, jotta linnut pysyvät terveinä. Miksei puhua myös pönttöjen puhdistuksesta, silloin kun se on tarpeen. Knoppitieto lintujen taudeista (salmonella yms.) voi olla myös paikallaan kaiken varalta.

Millä te putsaatte automaatit lämpimillä säillä? Käytättekö jotain harjaa ja kuumaa vettä? Olen välttänyt hankkimasta sellaisia erikoisia automaatteja, joissa on paljon esimerkiksi korsia tms. ulokkeita ja koloja. Mielestäni parhaita ovat sellaiset joiden muoto on yksinkertainen ja valmistusmateriaali sellainen joka mahdollistaa helpohkon putsaamisen kohtuullisen pienellä vaivannäöllä. Tällä hetkellä meillä on:

- vihreitä, muovisia ja pyöreitä automaatteja kolme kappaletta (kaksi isompaa, yksi pieni)
- talipalloautomaatteja neljä (pääosin raudasta tms. metallista tehtyjä, sekä yksi muoviputkellinen, läpinäkyvä versio)
- Lintuvaruste Oy:n hieno punainen latoautomaatti (15 litraa) joka on valmistettu puusta ja seisoo metallitangon varassa. Katto mustaa vesivaneria.

Nuo muoviset on kätevä pestä siten että automaatti on kiinnitetty puun oksan naruun tai rautalankaan S-koukulla. Automaatti on kätevä irroittaa ja viedä lavuaariin pestäväksi. Sen jälkeen lintulaudan voi jättää kylppärin lattialle kuivumaan ennen seuraavaa täyttöä. Varusteisiin kuuluu myös omat ns. lintupyyhe ja -tiskiharja.  Puisen automaatin putsaaminen mietityttää kuinka se olisi kätevin tehdä... Se on kuitenkin tehtävä ulkona paikan päällä. Onkohan ihan fiksua kaataa kuumaa vettäkään sinne, koska se jää muuten sisälle? Vinkkejä vastaanotetaan ilomielin.

Kuulimme joskus Juha Laaksosen tms. kommentin Radio Suomen pönttöillasta, että automaatit olisi syytä putsata ainakin kerran viikossa plussakeleillä. Olemme noudattaneet tätä. Ainahan ei voi estää sitä etteikö linnut tartuta toisiinsa jotain tautia, mikäli sitä esiintyy jollain. Viime talvena yksi urpiainen sairastui salmonellaan pihallamme. Silloin tunsi jonkinlaista syyllisyyttä vaikka olisikin pitänyt automaatit puhtaina. Urpiainenhan on pääosin maastasyöjä punatulkun ja keltasirkkujen tapaan, jolloin maa-alueet (lumi) voi olla hyvä viedä kolalla pois automaattien alta. Kuusenoksien levittäminen automaattien alle voi kai myös auttaa, jolloin linnut eivät pääse ihan kaikkiin ruoanrippeisiin (ja omiin jätöksiinsä) käsiksi. Kuusenoksat voivat myös suojata lintuja ympäristössä mahdollisesti vaanivilta pedoilta.

Olisi kiva kuulla teidän kommenttejanne ja niksejä myös.

[Jarmo]

Metalliset automaatit on ainakin helppo puhdistaa kiehuvalla vedellä, jos on iso pata tai kattila sinne voi metalliautomaatin upottaa rautalangan varassa ja nostaa minuutin parin päästä ylös ovat epäpuhtaudet varmaankin pois tai jos irtoroskia on, niin ainakin "kirput" ovat kuolleet.

Muoviautomaateillekin sama käsittely tehty joskus pikaisemmin, ei muoviautomaattikaan sentään kiehuvassa vedessä heti parissa sekunnissa sula ja tietysti tämän kiehuvaan kastamisen voi toistaa monta kertaa.

[Jarmo]

Onko talvi vai kurakelit, mitkä pihamaisemat ovat juuri nyt kun katsot ikkunasta ulos


Säkylä 2.12.2007 klo ~11.00 +1,6

oikean puoleisen katoksen alla oikealla mustarastas 

Tämäkin auttaa automaatteja ja lintujen ruokailua samalla, jos on piha misää voi "vapaasti rakennella" ja saa edes osan automaateista katoksen alle sateen suojaan, ei sotke vesi eikä räntäsade ruokinta automaatteja ja varmasti sateen suojassa ruokailu muutenkin on mukavampaa linnuillakin.

Kuva vanha, mutta näkymä ruokinnalle nykyään melko samanlainen

[Wirmo]

Hei! Kiitos Jarmo, nyt ymmärsin katoksen idean paremmin. Olenkin pohtinut sen hyöty- ja haittapuolia aiemmin. Katoksenhan pystyisi siirtämään kesällä tarvittaessa myös syrjään.

Ja kattilaidis kuulostaa myös kätsyltä. Tosin suurin kattilamme on vain 7 l. kokoinen ja keittiön kaapit on niin pieniä ettei suurempaa tohdi hankkia. :) Kyllä näinkin ollaan ihan hyvin pärjätty, mutta mielenkiintoista tosiaan kuulla kuinka muut toimivat. Puisen automaatin putsaus mietityttää yhä hieman. Siihen kun mahtuu punatulkutkin parkkeeraamaan ja nehän eivät kiirettä pidä sen jälkeen.

Olen haaveillut sellaistakin että joskus jos hankimme lämmittämättömän ulkovajan, olisi yksi erillinen pieni huone hyvä lintujen ruokien ja tarvikkeiden säilytykseen (kunhan on "hiirivarma"). Pöytään voisi ruuvata jonkinlaisen käsikäyttöisen myllyn tms. jolla pähkinöiden murskaus kävisi hyvin. Tähän mennessä olemme käyttäneet pihvinuijaa joka tosin hoitaa tehtävänsä hyvin myös.

[Jarmo]

Pähkinöille täällä pieni sauvasekoitin

Tietysti jos kattilassa kuumentaa veden kiehuvaksi ja kaataa siitä automaatin päälle ja automaatti tietysti jossain pesuvadissa ja siitä voi kaataa toiseen kertaan automaatin päälle vettä, näinkin joskus tehty.

Muoviautomaatit joskus olleet astianpesukoneessakin. Tai muuten vaan kuumassa vedessä ja tiskiharjalla lähtee isommat roskat


Ihan kiva huomata, että tämäkin ketju saa mukavasti lukijoita

[Kaija]

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia_aiheuttavia_bakteereja/salmonella/

Mä koitin guuglata salmonellaa, että löytyisikö sieltä tietoa, miten ruokintapaikalla ehkäistään salmonellaa. No, tuon mä tiesinkin, että kuumentaminen noin +70 asteeseen tappaa salmonellan.
Tuossa jutussa sanottiin, että "nisäkkäät, linnut ja matelijat toimivat oireettomina salmonellabakteerin kantajina, ja salmonella leviää niiden ulosteista ympäristöön." Siitähän voisi päätellä, että linnut ei kuitenkaan hirveän herkästi itse sairastu siihen?

"Salmonelloosin oireet vaihtelevat pahoinvoinnista vatsakramppeihin, ripuliin, kuumeeseen ja päänsärkyyn. Oireet kestävät muutaman päivän."
(Olisikohan tuossa selitys yhteen käsittämättömään vatsatautiin, joka mulla oli siihen aikaan, kun olin maidon vastaanotossa töissä ja maistelin eri puolilta maata tulleet pastöroimattomat maidot? Niin hirveä vatsakipu, että toivoin jääväni trukin alle  )

Meillä on automaatit sellaisia, että niille ei pääse kakkimaan. Lähinnä mä pidän huolen siitä, että kun käsittelen niitä kakkaisia kansia ruokaa lisätessä, pesen sen jälkeen kädet, etten saa itse salmonellaa ja kuljeta sitä työpaikalle. Tosin mä en pääse sorkkimaan pastöroituja mehuja!

[Kaija]

Birdlifen sivuilta löytyy ohjeita:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml

Eli kloriittia voi käyttää automaattien puhdistukseen!

Me ei pestä automaatteja talven aikana. Kumpanakin kovana pakkastalvena on pihalla ollut yksi huonokuntoinen talitintti, joka on sitten kuollut. Näissä tilanteissa on katsottu, että kun muu porukka pysyy virkkuna, ei ole syytä huoleen. Toki, jos sairaita lintuja olisi enemmän, jotain pitäisi tehdä.
Laiskana ihmisenä mä nostan ruokinnan loputtua automaatit pois ja pesen kesällä pihalla ihan väljällä vedellä ja harjalla. Annan kuivua hyvin ja siirrän sitten odottamaan syksyä pölyltä suojattuna.