Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Jarmo]

1 







Kauheimmat Joululaulut osa 1:
https://www.youtube.com/watch?v=lPkauVh7J_Y

[Evis]

Joulukalenterin 2 luukku
Tänään on 2. joulukuuta  gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 336. päivä Vuodesta on jäljellä 29 päivää.     Anelman ja Unelman  nimipäivä 
 
Suomalainen joulu

Suomalaisen joulun voi kokea niin pohjoisessa kuin etelässä, idässä ja lännessa 1160 kilometriä pitkää ja 540 kilometriä leveää Suomen maata. Suomalainen joulu muodostuu joulun odotuksesta, lumesta, elävän tulen tuomasta lämmöstä ja valosta, joulukuusen hausta ja koristelusta, vanhanaikaisista rekiajeluista, poro- tai koiravaljakkoajeluista tai uuden ajan moottorikelkoista, hiihdosta, luistelusta, laskettelusta, kelkka- ja pulkkamäistä, joulun perinneruuista, saaristolaisperinteestä, Lucia-neidosta, tiernapoikaperinteestä, joulumarkkinoista ja -toreista, joulurauhan julistuksesta, joulukirkosta, joululauluista ja tietysti Joulupukin vierailusta sekä varsinkin kouluissa leikittävistä tonttuleikeistä.

 Joulunviettotavasta riippumatta jouluna maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto.


Rauhallista Joulun odotusta kaikille pönttöläisille 
toivottaa Evis

[Kaija]

JOULUKALENTERIN 3. LUUKKU:


JOULUKINKKU



Joulukinkku
 
Nykyään jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa erottamattomana osana joulukinkku. Nykyajan joulukinkun yhteyksiä vanhempiin perinteisiin ei tunneta. Ilmeisesti kinkku on kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhdistyy herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa.
 
1800-luvulla Suomessa oli yleistä syödä jouluna lihaa kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Lihana oli joko nautaa, lammasta tai sikaa. 1800-luvulla possua ei olisi vielä riittänyt joka kotiin, sillä sikatalous oli varsin kehittymätöntä. Sianliha nousi johtoasemaan joulun pääruokana vasta 1900-luvulla. Joulun pääruoka ei tosin vielä 1920- ja 1930-luvulla ollut kinkku, vaan pöydässä saattoi olla esimerkiksi paistettu lampaanlapa

Lähde: Jouluruokien historiaa
http://www.ruokatieto.fi/keittokirja/sesonkien-ja-juhlien-herkut/joulu/jouluruokien-historiaa


VALION OHJE KINKUN PAISTAMISEEN:

http://www.valio.fi/reseptit/joulukinkku-sinappihuntu/







JUICE LESKINEN, SIKA: https://www.youtube.com/watch?v=c7SlVvdwGxM

 

[Anniina]

Joulukalenterin 4. luukku

Tein eilen ensimmäistä kertaa itse talipötköjä linnuille.
Pötkön valmistukseen tarvitaan vain munkkirasvaa (suolatonta) ja siemeniä.
- Munkkirasva sulatetaan kattilassa. Joukkoon sekoitetaan siemeniä.
- Annetaan seoksen hieman jähmettyä ja välillä sekoitetaan.
- Laitetaan naru esim. maitotölkin pohjalle. Itse tein niin, että leikkasin pienen palan kartonkia, johon tein reiän ja pujotin kaksinkertaisen juuttinarun reiästä ja tein toiselle puolelle ison solmun.
- Rasva-siemensekoitus ladotaan purkkeihin ja annetaan jähmettyä esim. ulkona.
- 2 paketista munkkirasvaa tuli 4 pötkylää.

Linnut saa tänään maistiaiset 




Otso on todella jouluihminen ja meillä aina silloin tällöin vierailee tonttu ennen joulupukin saapumista. Tonttu tuo käydessään lahjasukkaan jonkun pienen jutun. Joka aamu herättyään Otso menee ensimmäisenä katsomaan sukkaan. Ehkä viikonloppuna tonttu taas tulee vierailulle.



Oikein hyvää Joulun odotusta Pönttölän väelle.

Toivottavat
Anniina ja Otso

[Deb]

Joulukalenterin 5. luukku





Joulun taika sammumaton
ajatuksissa taas on,
tähdet tuikkii talviyössä
joulun kiireet pitää työssä.
Touhu viimein helpottaa
Joulu kun ovelle kolkuttaa.
Rauhaisaa Joulun odotusta
aikaa Rakkaudellista!
Tv. Deb


Hyvää Joulun odotusta koko Pönttölän väelle!

Nissepolkan tahtiin:

http://www.youtube.com/watch?v=brNgMD40l54

[annulix]

                                 


                                     
                            Joulukalenterin  6.  luukku:
S u o m e n    97.    I t s e n ä i s y y s p ä i v ä

                                               

Rakkaudentunnustus isänmaalle


Kun olin ihan pieni tyttö,
minun isänmaani oli pähkinän kokoinen.
Se oli niin pieni,
että sen sisään juuri ja juuri mahtui
minun maailmani ydin:
Koti ja äidin syli,
isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous.
Kun olin pieni,
minun isänmaani maistui mansikkamaidolta
ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä,
eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta.

Kun minusta tuli aikuinen,
minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi
ja sai ihan uudet ulottuvuudet.
Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella.
Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni:
mikä on minun isänmaani
ja miksi se on minulle niin rakas.

Minun isänmaani on tietysti tämä maa,
alue,jota kartalla kutsutaan Suomeksi,
sen järvet ja metsät, vainiot ja viljapellot,
kylät ja kaupungit.
Suven suloisuus ja talven kuurainen kimallus,
kevään liekehtivä vihreys ja syksyn purppurakulta.


Mutta minun isänmaani on muutakin.
Minun isänmaani on itsenäisyys.
Minun isänmaani on vapaus,
sananvapaus, liikkumisenvapaus, vapaus olla omaa mieltäni asioista.

Minun isänmaahani kuuluu kaikki se,
missä ihmisen henkiset juuret ovat,
kulttuuri, kieli,
tämä murteista rikas, vivahteikas ja sointuva suomen kieli,
jota niin monet runoilijat ovat käyttäneet kuin jaloa instrumenttia:
" Ruislinnun laulu korvissani/ tähkäpäiden päällä täysi kuu/
kesäyön on onni omanani/kaskisavuun laaksot verhouu…"

Isänmaani on lippu ja laulu, itku ja nauru,
rukous ja kirous,
syntyminen ja kuoleminen,
työnteko, viha ja rakkaus.
Se on Sibeliuksen sinfonia ja Porilaisten marssi,
mutta se on myös suvivirsi ja Monosen Satumaa-tango
haikeasti haitarilla soitettuna.

Isänmaani on suomalainen kansa,
minun kansani,
kaikki suomalaiset ikään , ammattiin, asuinpaikkaan katsomatta,
puoluekannasta riippumatta,
työläinen ja talonpoika, palkansaaja ja johtaja,
maalainen ja kaupunkilainen, nuori ja vanha.

Minun isänmaahani kuuluu myös suomalainen menneisyys.
En voi puhua isänmaasta muistamatta
menneitten sukupolvien työtä.
Tuhannet ja taas tuhannet esivanhempamme,
eivät vain merkkimiehet ja -naiset,
vaan aivan tavalliset kansannaiset ja -miehet,
ovat tekemällään työllä ja uurastuksella
luoneet sen pohjan, jolle kaikki tässä maassa loppujen lopuksi rakentuu.


Minun isänmaahani kuuluvat myös sankariristien rivit,
niiden veljiemme ja sisartemme muiston kunnioittaminen,
jotka eivät väistäneet vastuuta silloin,
kun isänmaa heiltä vastuunkantamista ja uhrauksia vaati,
ja joita saamme kiittää siitä,
että nyt voimme elää vapaan maan vapaina kansalaisina.

Eläköön, kauan eläköön Suomi !

-   Raili Malmberg  -


Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Joulun odotusta kaikille  !      

                     

[telkkinen]

                                     Joulukalenterin 7.päivä



                                                       Jarkko Aholaa


                                        https://www.youtube.com/watch?v=FdYvNZVE0to
 
 

                                 RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE!

                            http://www.bluemountain.com/ecards/christmas/christmas-happiness-interactive/card-3399581

                                        Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta.

Kynttilät

Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.

Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa.

Misteli

Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.

Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle.

Joulupuuro

Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

Lyhde

Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen.

Joulukuusi

Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

Joulupukki ja olkipukki

Joulupukki on Suomessa pukeutunut yleensä nurinpäin käännettyyn turkkiin. Tähän liittyy myös Nuuttipukki-perinne. Nuuttipukki symboloi vanhaa pakanallista joulua ja pukin hedelmällisyyttä. Saattoipa nuuttipukilla olla sarvetkin päässä tämän merkiksi. Nuuttipukki oli varsin raikulimainen hahmo, joka kierteli talosta toiseen viinaa juoden ja lapsia pelotellen.

Hedelmällisyyden juhlan sanoma muistuttaa taitekohdasta kevääseen ja auringon paluusta. Aurinko saa maan kasvamaan viljaa. Tästä muistuttaa monessa kodissa myös pieni olkipukki. Joulupukin punavalkoinen nuttu on peräisin Atlantin toiselta puolelta Coca Colan mainosväreistä. Vuohet yhdistyvät Skandinaviassa myös Thor-jumalaan, joka ratsasti taivaalla salamoita viskoen kahden vuohen vetämillä vaunuilla.

Joululahjat

Nykykristitty selittää joululahjojen alkuperän helposti tarinaan, jossa itämaan tietäjät toivat Jeesus-lapselle lahjoja. Tarinan mukaan kolme zarathustralaista pappia toi lapselle kultaa, mirhamia ja suitsuketta. Antiikin Roomassa lahjojen antaminen oli perinne, joka liittyi Saturnalia-juhlaan. Pohjolassa viikingit muistivat toisiaan pienillä lahjoilla kylmän ja synkän kaamoksen keskellä. Lahja saattoi olla ihan pieni esine, vaikkapa nappi. Tärkeintä oli lahjaan liittyvä arvoitus, joka toisen tuli ratkaista ennen kuin sai lahjan omakseen.

Joululaulut

Joululauluilla ja lauluin toivotetuilla siunauksilla on pitkä historia pakanallisen ajan Wassailing-perinteeseen. Vanhimmat joululaulut ovat olleet pakanallisia lauluja, joihin on myöhemmin päivitetty sanoja esimerkiksi kristillisempään suuntaan.

Piparkakut

Joulun tunnetuimpiin symboleihin kuuluva esine on tuoksuva ja maistuva piparkakku. Pipari on hyvin vanha leivonnainen. Sen edeltäjiä, hunajakakkuja, valmistettiin jo muinaisessa Egyptissä. Pipareiden leipominen ja lahjaksi antaminen on ollut onnentoivotus ja niiden avulla on välitetty viestejä. Hurjimmat tarinat kertovat, että piparkakut olisivat peräisin antiikin Roomasta, jossa niitä olisi käytetty uhritoimitusten yhteydessä leivonnaisina. Tästä johtuen ne olisi siis alunperinkin leivottu uhrattavaksi tarkoitetun ihmisen muotoiseksi. Tätä kannattaa pohtia, kun seuraavan kerran haukkaa piparipojalta pään irti päiväkahvin kera.

Joulukinkku

Joulukinkku on vanha keskitalven uhriruoka. Skandinaavinen Freyr-jumala oli hedelmällisyyden ja sadonkorjuun jumala, joka yhdistettiin myös sikoihin. Hänen vanha juhlapäivänsä Skandinaviassa oli 26. joulukuuta, eli hyvin talvipäivänseisausta ja kristillistä nykyjoulua.

Jouluhalko

Jouluhalko on Suomeen ulkomailta tuotu perinne, joka ei ole vielä kovin yleinen. Ennen muinoin jouluhalko oli osa talvipäivänseisauksen juhlistusta monissa Euroopan maissa. Halko poltettiin takassa. Nykyään jouluhalon nimellä tunnetaan myös makea halonmuotoinen leivonnainen.

[Jarmo]

8



Kauheimmat joululaulut osa 2:
https://www.youtube.com/watch?v=PALThKEzYnw

[Lentsu]

Tänään on Tiistai joulukuun 9. päivä.

Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on vuoden 343. päivä ja vuodesta on jäljellä 22 päivää.
Nimipäiväänsä tänään viettävät  Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka

Jouluna saamme syödä ja juoda herkkua monenlaista.
Klikkaapa alla olevaa kuvaa ja kuuntele miten tontutkin pääsevät osallisiksi herkuista

Joulun herkuista lipeäkala on varmasti se, joka helpoimmin jakaa ihmiset kahteen leiriin: sitä joko rakastaa tai vihaa.
Ajattelin tällä kertaa lähestyä lipeäkalan salaisuutta ammatillisesta näkökulmasta ja kertoa teille lipeäkalan kemiasta.
Perinteisen lipeäkalan valmistus alkaa kesällä saunasta. Koivun tuhka on se, josta lipeäkala perinteiseen tapaan valmistetaan. Kun koivua poltetaan, sen sisältämät alkalimetallit mm. kalium (K) muuttuvat karbonaateiksi.

Koivuntuhkaa ja vettä laitetaan kattilaan, annetaan tuhkan kastua ja lisätään tuhkaa ja vettä, kunnes saadaan puuromainen, paksu seos. Seosta keitetään hiljalleen pari tuntia. Kun puuro alkaa olla juoksevaa, liemi siivilöidään harsokankaan läpi toiseen astiaan.

Saatu liuos on potaskan eli kaliumkarbonaatin (K₂CO₃) vesiliuos. Potaska on triviaalinimi; ruotsiksi pottaska ja englanniksi potash eli "patatuhka". Liuos on emäksinen ja sen pH on noin 9-10.

Lipeäkalana on käytetty perinteisesti turskaa, nykyään yleisimmin molvaa ja joskus myös seitiä tai koljaa. Kapakala eli kuivattu kala laitetaan liuokseen, jossa sen annetaan liota viikon ajan. Liotuksen aikana kala siivilöidään ja huuhdellaan päivittäin. Potaskaliuos saa aikaan sen, että kalan proteiinit alkavat pilkkoutua ja kala pehmenee. Samalla se imee nestettä itseensä ja saa sille tunnusomaisen rakenteen.

Samanaikaisesti proteiinien pilkkoutumisen kanssa myös kalan rasvat alkavat hajota. Rasvat ovat rasvahappojen ja glyserolin estereitä. Jos liuos on liian emäksistä, alkaa hajonneen rasvan rasvahappo-osa reagoida emäksen kanssa, jolloin tapahtuu saponifikaatio eli saippuoituminen.

Tämän vuoksi perinteisessä lipeäkalassa käytetään koivutuhkaa eikä puhdasta lipeää eli natriumhydroksidia (NaOH). Lipeästä tehty liuos tulee helposti liian emäksiseksi (jopa pH 14), jolloin kala proteiinit alkavat hajota liiankin vilkkaasti, kalan rakenne hajoaa ja kalan rasvat alkavat dekomposoitua ja saponifioitua. Jos kalaa liuotetaan tällaisessa liuoksessa liian kauan, se menee pilalle. Silloin kala todellakin maistuu saippualle, sillä se on saippuaa - kalan rasva on muuttunut saippuaksi.

Perinteisesti valmistettaessa tuhkaliuotuksessa pehmennyt kala kerätään verkkopussiin ja sitä huuhdellaan niin, ettei karvas maku enää tunnu. Teollinen valmistus tapahtuu suuremmassa mittakaavassa ja ronskimmalla kädellä. Lipeäkalan säilyvyys on noin 2-3 viikkoa.

Jouluna kala sitten keitetään ja tarjoillaan perunoiden, valkokastikkeen ja pippurin kanssa. Perinteinen koivutuhkan avulla tehty lipeäkala saa tarjoiltaessa käytettyjen mausteiden lisäksi makunsa koivutuhkan sisältämistä ioneista ja kivennäisaineista.

Tämän pienen tietoiskun myötä toivotan teille kaikille oikein runsasta joulupöytää ja Rauhaisaa Joulun Aikaa
Kuunnellaan hiirulaisen opastamana vielä miten hyvä tahto saa puuron riittämään isollekin joukolle.

T: Lentsu

[Lentsu]

Tänään on Keskiviikko joulukuun 10. päivä.
YK:n Ihmisoikeuksien päivä ("Human Rights Day")

Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on vuoden 344. päivä ja vuodesta on jäljellä 21 päivää.

On aika avata joulukalenterin kymmenes luukku.

Jouluun on vielä 14 päivää.

Nimipäiväänsä tänään viettävät Jutta ja Judit; paljon onnea!

Joulukuun kymmenentenä päivänä on historia saatossa tapahtunut monenlaisia mielenkiintoisia asioita ja osuupa niitä tulevaisuudessakin tälle päivämäärälle:

• 1520 – Martti Luther poltti paavi Leo X:n Lutherin teesit tuominneen pannauhkauksen, bulla "Exsurge Dominen" Wittenbergissä.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sodan lopettanut rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisissa.
• 1901 – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin. Siitä lähtien on Nobelin palkinnot jaettu vuosittain 10. joulukuuta pidettävässä juhlatilaisuudessa.
• 1939 – Kirjailija F. E. Sillanpää vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
• 1945 – Professori A. I. Virtanen vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kemianpalkinnon.
• 1948 – YK:n yleiskokous hyväksyi YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.
• 1980 – Martti Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa.
• 2117 – Venus kulkee Auringon editse.

Ainakin täällä etelässä näyttää uhkaavasti siltä, että tänä vuonna Joulupukin on lähdettävä lahjojen jakoon autolla tai turvauduttava jopa helikopterikyytiin

Klikkaa kuvaa, niin kuulet miten

Taikka tällä tavalla

Joulun kiireet alkavat olla pahimmillaan. Huushollissa hävityksen kauhistus; pyykkivuoret odottavat silittämistä ja uuni pesemistä. Kaupat ovat väkeä pullollaan, lahjakääröjä paketoidaan ja Joululaulut soivat. Välillä tekisi hyvää pysähtyä todellisen tai kuvitellun takkatulen ääreen ja levähtää hetki hyvää musiikkia kuunnellen. Liekkiä klikkaamalla pääset tunnelmaan.

Tuokoon nämä menneiden vuosien tunnelmakuvat Reposaaren talvisista maisemista rauhaisaa Joulun odotusta jokaiseen pönttöön. Viimeistä kuvaa klikkaamalla pääset vielä kuuntelemaan Kenny G:n ja hänen sopraanosaksofoninsa tunnelmoimana: ”White Christmas”.

Näiden kuvien ja sävelten myötä haluan toivottaa
TEILLE KAIKILLE
Oikein Mukavaa Joulun Odotusta.

T: Lentsu

[Otso-09]

Joulukalenterin 11. luukku

Joulun odotusta,
tonttujen kurkkimista,
mukavaa puuhailua.
Vielä saa kysyä aika usein:
"Milloin joulupukki tulee?"

Oikein hyvää Joulun odotusta!



Toivottaa Otso

[Lentsu]

Tänään on perjantai Joulukuun 12 päivä.
Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on vuoden 346. päivä ja vuodesta on jäljellä 19 päivää.
Nimipäiväänsä tänään viettää Tuovi.

Joulun odotuksemme on nyt puolivälissä, kun Jouluun on vielä 12 päivää ja kaikenlainen hyörinä lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla.
Kaupat ovat väkeä pullollaan, lahjakääröjä paketoidaan ja Joululaulut soivat.

Olisikohan syytä pysähtyä hetkeksi mietimään,
 mistä tässä kaikessa hössötyksessä oikein on kysymys.
Melkoisen hyvän oivalluksen tästä kaikesta teki muinoin Juice.

Kuunnelkaamme Juicen Jouluvirsi.

Enkelien ilmoitus toi viestin kaikelle kansalle.

Myös Juice on herkistynyt kertomaan siitä meiile.
Klikkaa allaolevaa Enkeliä, niit saat kuulla miten.

Näiden laulujen ja sanojen myötä haluan toivottaa
TEILLE KAIKILLE
Rauhallista Joulun odotusta.

T: Lentsu

[Jarmo]

13

PIKKUJOULUN JANOTESTI

 ALKOHOLITESTI*

Tämä on pikkujoulun alkoholitesti: Jos selviät siitä, voit ottaa drikkejä, jos
et,sinun täytyy lopettaa.Seuraa alla olevia ohjeita:

1. Klikkaa miehen nenää.
2. Nyt avautuu uusi ikkuna - klikkaa nenää jälleen.
3. Joka kerran kun onnistut klikkaamaan miehen nenää, olet ansainnut
uuden drinkin!!!
http://www.selfcontrolfreak.com/slaan.html

Kauheimmat joululaulut osa 3:
https://www.youtube.com/watch?v=lFiqMm6520w

[annulix]

Joulukalenterin  14.  luukku:

Kolmas adventtisunnuntai  14.12.2014


                               

Adventti:

Adventti (lat. adventus Domini, ”Herran saapuminen / tuleminen”) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. jokaisena sunnuntaina sytytetään adventtikynttilä.

Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.

Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja.

Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia liturgista väriä, mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista.






Joulukalenteri:

Joulukalenteri eli adventtikalenteri on adventin aikaan eli joulun odotukseen liittyvä esine, jonka avulla lasketaan päiviä jouluun. Joulukalenteri on usein koriste-esine, ja siihen kuuluu usein päivittäinen yllätys esimerkiksi pahvisen kalenterin kuvan täydentymisen tai pienen lahjan muodossa.

Joulukalenterissa on 24 luukkua tai taskua, joita avataan yksi kerrallaan joka päivä joulukuun 1. päivästä jouluaattoon. Adventtikalenteri alkaa yleensä ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joten joinakin vuosina ensimmäiset luukut ovat jo marraskuun puolella. Kalenterin tarkoitus on lievittää lasten jännitystä, joka muuten kohdistuisi pelkästään jouluaattoon, sekä tehdä konkreettisemmaksi joulun odotuksen ajanlasku.

Joulukalenteri on usein pahvinen kuva, jossa on jokaista päivää kohden avattava luukku, jonka takaa löytyy pieni kuva, ja usein myös esimerkiksi makeinen tai pieni lelu. Kaupallisia versioita kalenterista on lukemattomia. Ensimmäiset suklaakalenterit tulivat Saksassa markkinoille vuonna 1958.

Ensimmäisen painetun adventtikalenterin toi markkinoille saksalainen Gerhard Lang -yhtiö vuonna 1904.

Adventtikalenterin toivat Suomeen partiolaiset, jotka edelleen myyvät kalentereita toimintansa rahoittamiseksi. Tessi Fazer näki Ruotsissa kalenterin ja ehdotti, että Partiotytöt teettäisivät oman kalenterin. Ensimmäisen kalenterin suunnitteli Ulla von Wend ja se ilmestyi vuonna 1947. Ensimmäisinä vuosina kalenteri meni huonosti kaupaksi, koska sen ideaa ei ymmärretty. Vuonna 1949 kauppa sujui jo hyvin.

Erityisesti pohjoismaisilla julkisen palvelun televisiokanavilla on pitkä joulukalenteriohjelmien perinne. Suomessakin television varsinaiset joulukalenteriohjelmat aloitettiin jo vuonna 1963 Tähystäjätontun seikkailuilla (toim. Heikki Aarva). Jo edellisenä vuonna television lastenohjelmissa seurattiin joulukuun päivien kulumista pahvikalentereiden tapaan. TV1:n lastenohjelmien toimituksen Joulukalentereita ovat olleet mm. Kylli-tädin joulukalenteri (1981, toim. Laura Lilja-Haataja), Heinähattu ja Vilttitossu (1993, toim. Maria Asikainen), Histamiini (1980 ja 1985, toim. Irja Ranin), Gommi ja Pommi (1995, toim. Eeva Pohjola), Vaapukkalan kaupungissa tapahtuvat, postimestari Olga P. Postisesta kertovat kalenterit (pääroolissa Ritva Valkama, vuosina 1987 ja 1996, käsikirj. ja ohj. Laura Lilja-Haataja) sekä tanskalaiseen formaattiin perustuva The Joulukalenteri. Nykyisin Ylen Joulukalenterit ovat Yle TV2:n tuotantoa, Tonttu Toljanterin hahmo on tullut TV2:n kalentereissa tunnetuksi. Myös internetissä on tarjolla useita kalentereita eri sivustoilla.
Eräällä "pönttöfoorumillakin" se on jo perinteenä. 




Toivotan kaikille leppoisaa joulun odotusta  !
                                       t. annulix

[telkkinen]

                                                    JOULUKUUN 15. PÄIVÄ

                                                          En etsi valtaa loistoa

                                        https://www.youtube.com/watch?v=LLXXM7JhDE0


                                                     Pikkukortteja vuodelta -44

                 
   
                           
                                       JOULUPATJA


        eli ohje kummottos viätetä hiano joulu
1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja –eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine
on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
                       -Heli Laaksonen-
     


     

                                 

                                                Joulukukkien hoito-ohjeita

                                                http://viherlandia.fi/joulukukkien-hoito-ohjeita

                                        HYVÄÄ JOULUA PÖNTTÖLÄISILLE!


                                              Toivottaa Telkkinen kera Veran

                       
                           

                                                         Tulkoon Joulu

                                       https://www.youtube.com/watch?v=2s_QgMCW9ks

[Evis]

Joulukalenterin 16 luukku.
Tänään on 16 joulukuuta ja nimipäiväänsä viettävät Auli, Aulikki ja Aada.

Joulurauha

Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli. Muita vastaavia lakeja olivat esimerkiksi käräjärauha ja naisrauha. Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin.

Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia. Kristillisissä maissa sodankäynti on usein haluttu keskeyttää jouluaattona. Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan

Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa joulurauha oli lakien mukaan voimassa 20 vuorokautta alkaen jouluaatosta ja päättyen nuutinpäivänä.Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan

Joulurauhan julistus luetaan suomeksi ja ruotsiksi ja sen teksti on seuraavanlainen:

Huomenna, jos Jumala suo,on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamallakaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämäänsekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakinlaittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihenrangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksestaja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupunginkaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.


Joel Hallikainen - Joulurauhaa
Rauhallista Joulunaikaa kaikille toivottaa Evis

[mese]

Joulukalenterin 17. luukku

Jouluun kuuluu ehdottomasti joulupuu. Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi. Joulupuu voi olla myös kataja, mänty tai pihta. Puu koristellaan erilaisin koristein kuten sähkökynttilöin ja värikkäin nauhoin. Latvaan sijoitetaan usein tähti.

Nykyään on saatavana myös muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös ihmisille joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.

Joulupuun historiaa: Joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustetiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla.

Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla. Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.

Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.

Joulupuun koristelu: Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 1950-luvulta alkaen.
Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led -kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös niille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita. Joulukuusia on tapana asetella sekä sisälle – esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin – että ulos, kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä. Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu.

Joulupuun hankinta: 1990-luvulta lähtien joulukuusia on ryhdytty erikseen kasvattamaan ja tuomaan Suomeenkin, muun muassa Tanskasta. Kasvattajat voivat erikoistua tiettyihin koristekuusilajeihin. Joulukuusi saatetaan silti yhä kaataa itse metsästä, ellei sitä osteta joulukuusikauppiaalta. Joulukuusia myydään toreilla, markettien pihoilla, huoltoasemilla, kotipihoilla ja monilla muillakin myyntipaikoilla. Joiltakin kuusenkasvatustiloilta puun voi käydä myös itse kaatamassa. Kuusten myyjinä ovat useimmiten joko metsänomistajat tai ammattimaiset joulukuusenkasvattajat.

Luontoa säästäkseen voi kuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.

Joulupuun hoito: Kuusenjalka pitää olla hyvä, eli sinne pitää mahtua mahdollisimman paljon vettä. Kuuselle leikataan tuore leikkauspinta ja annetaan sille heti vettä, koska kuusi saattaa imaista sitä jopa neljä litraa ensimmäisen vuorokauden aikana. Jos se ei sitä saa, se hyvin helposti kuivaa. Kansanperinne on myös ollut se, että puu pitää kaataa yläkuun aikaan. Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Jos vesi pääsee loppumaan, tyven solukko kuivuu eikä pysty enää imemään vettä, mistä on seurauksena neulasten ennenaikainen variseminen. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useasti.

Joulukuusia tykkylumen alla jossain Sallan selkosilla



Jouluaattoon on enää vain viikko aikaa, joulukuusi on hyvä jo hommata!

Köyhän lapsen joulukuusi

HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA!

Ootellessa voi pelailla vaikka Sober Santaa 

mese

[Deb]

Joulukalenterin 18.luukku
18.12.2014 torstai, nimipäiviään viettävät mm. Aapo, Rami


     






Kynttilät
Pieni joulukynttilä
pöydälläin
mulle liekin loistavin,
lausui näin:
– Katso, pieni, vähäinen
olen vain,
silti suuri tehtävä
osanain.
Juhlamieltä, lämpöä
säteilen.
Tuon ma joulun kotihin
jokaisen.
Lapsi, lailla kynttilän,
sinäkin,
valon, lämmön luoda voit
koteihin.
Elämässä paljon on
pimeää;
kaikkialla kaivataan
kynttilää.
– Ester Ahokainen –


Tarja Turunen - Maa On Niin Kaunis
https://www.youtube.com/watch?v=_p29Df17SOo



Hyvää Joulun odotusta toivotaan kaikille!


            

[Rouva Hömötiainen]

KALENTERIN 19 LUUKKU:


Joulu Eestissä

Joulua vietetään täällä hyvin samaan tapaan kuin Suomessakin. Adventtikynttilät kuuluvat aikaan ennen joulua, paljon poltetaan kynttilöitä ja maaseudulla myös nuotio sytytetään pihalle. Pikkujouluja vietetään ystävien kesken.

Aattona käydään kirkossa, hautausmaalla, hevosille, lehmille ja muille eläimille viedään navettaan ylimääräisiä herkkuja. Metsästäjät muistavat myös metsän eläimiä.
Joulu ei ole niin kristillinen juhla kuin Suomessa. Se liittyy perinteisesti talvipäivänseusaukseen. Alkaa uusi aika, päivä rupeaa pitenemään.
Usein aattona tulee myös joulupukki (jõuluvana), joka joko koputtaa oveen ja jättää lahjat sinne tai tulee sitten sisälle. Joulupukille tulee laulaa joululauluja tai lausua runo, jotta olisi lahjansa ”ansainnut”.

Joulu on perinteisesti perheen ja sukulaisten yhdessä olemisen aikaa. Monet jouluruuat valmistetaan itse, pipareita unohtamatta.
Eestiläinen joulupöytä eroaa suomalaisesta siinä, että joulukinkkua ja laatikoita ei täällä tunneta.
Pöytään kuuluu ehdottomasti verimakkara (verivorst), puolukkahillo (pohlamoos), porsaanpaisti (seapraad), hapankaali (hapukapsas), peruna (kartul) ja kurpitsasalaatti (kõrvitssalaat)  ja ehkä itse tehty joululeipä.

Jouluruoka jätetään yöksi pöydälle esi-isienkin syödä. Ja kyllähän talonväkikin siellä käy herkkuja napostelemassa pitkin yötä.

Kaupallisuus näkyy täälläkin joulussa. Joulun perinteet eivät ole kovin pitkät vielä, monet kaupat pitävät aattonakin ovensa auki melkein normaaliin tapaan. Samoin ravintolat voivat olla normaalisti auki. Eesti ei sulje oviaan kokonaan joulun ajaksi.
Rauhallista aikaa teille kaikille!

      https://www.youtube.com/watch?v=AH7CRo6kp0o

[Jarmo]

20



Kauheimmat Joululaulut osa 4:
https://www.youtube.com/watch?v=cQtlD9UYqJo

Lasse oli ostanut tyttöystävälleen joululahjaksi minkkiturkin.
- Tämä on aivan ihan turkki, kujersi tyttöystävä. - Jaksaisitko,
 jos kiittäisin sinua tästä vielä kerran.

 Ossi oli ostamassa kaupasta joulujuomia ja nosti hihnalle 23 pulloa
 kaljaa sekä yhden appelsiinilimonadin.
- Tässä on 23 kaljaa ja 1 appelsiinilimonadi? ihmetteli kassa.
 - Niin. Vaimoni on aivan hulluna appelsiinilimonadiin.

 Hätääntynyt nainen soitti jouluaattona paloasemalle:
- Tulkaa äkkiä! Joulukuusi kaatui ja sytytti talon tuleen!
 - Miten me sinne ajamme?
- Mitä? Eikö teillä ole enää niitä punaisia autoja?

 

[mese]

Joulukalenterin 21. luukku

Tuomaan päivä 21.12.

Joulukuun 21. päivänä "hyvä Tuomas joulun tuopi". Apostoli Tuomas Kaksosen tehtäväksi on tullut tuoda kristikunnalle joulun juhla ja rauha. Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas saapui. Hämeessä ja Uudellamaalla asia ilmaistiin sanonnalla: ”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.”

Vanhan kansan joulu kestää Tuomaan päivästä Nuutin päivään asti. Yö on pisimmillään ja päivä lyhimmillään. Arkinen aherrus hiljeni ja alkoi levon ja rauhan aika. Enää ei tehty teurastuksia, pantu olutta, leivottu tai valettu kynttilöitä.

Oluella on ollut erityinen merkitys joulurauhan alkamisessa. Tuomaan päivän tapoihin kuului maistella jo jouluoluen makua. Sanottiin, että »Tuomas tuleepi tuoppi kainalossa». Ihmiset myös söivät yhtä hyvin kuin kekrinä ja loikoilivat paitasillaan pirtin oljilla.

Tuomaan päivän savupirttejä pestiin vedellä ja hiekalla kirkkaan vaaleiksi, minkä takia päivää onkin kutsuttu Tohu- ja Noki-Tuomaaksi. Seinät ja katto peitettiin tuoksuvista petäjäpäreistä punottuihin kuvioihin. Lattialle leviteltiin jouluoljet.

Tuomaan ja joulun välistä aikaa kutsuttu laajalla alueella Suomessa »pesäpäiviksi». Auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään, josta se nousee jouluaamuna ja vuosi aloittaa hitaasti kulkunsa kohti kevättä. Pesäpäivien aikaan ei saanut kehrätä, hakata metsästä puita tai edes vuolla lastuja. Näistä teoista olisi seurauksena onnettomuutta karjalle tai viljalle.

Tuomaan päivän viettoon on liittynyt useita vanhoja symboleita. Joissakin vanhoissa riimusauvoissa päivää kuvaa vanha suojamerkki, »Tuomaanristi», joka valmistettiin päreistä. Tuvan, navetan ja tallin oveen sekä porttiin saatettiin myös maalata tervalla suojeleva rengasristi.

Kaikkien valmisteluiden jälkeen joulun tuova Tuomas voitiin toivottaa tervetulleeksi:

»Tule meille, Tuomas kulta
tuo joulu tullesansa,
oluttynnyri olallansa,
viinapikeri pivosansa,
juustokakku kailosansa.
Kyl sä meijän portin tunnet:
tervaristi, rautarengas,
musta koira portin alla!»

Tuomaan päivänä laitettiin ennen vanhaan ristit ikkunoille.



Tuomaanristi, vinoneliömäinen puusta vuoltu lasturisti on joulukoriste saaristoalueelta, lähinnä Korppoosta ja Iniöstä.

Joulukoristeen nimi viittaa apostoli Tuomaaseen. Tuomaan päivä (21. joulukuuta) aloittaa perinteisesti joulun ja silloin asetetaan suojelevat ristit oville tai ikkunoille. Esikuvana ovat olleet kirkkojen takorautaiset ristit.

Tuomaanristin ristisymboli edustaa myös kristillistä perinnettä vanhempaa vertauskuvallisuutta, sillä risti on alun perin kuvannut aurinkoa. Ristillä karkotettiin pahoja henkiä, jotka olivat liikkeellä erityisesti vuoden pimeimpään aikaan. Tervaristi maalattiin navetan oveen tai portin pieleen, Pohjanmaalla pihaan pysytytettiin lyhtyjen koristama mäntyristi.

Tuomaanristi on vähitellen 1930-luvulta lähtien levinnyt koko maahan.

Hyvää Tuomaan päivää ja 4. adventtia! Neljäs adventtisunnuntai on pyhitetty Jeesus-lasta kantavalle Neitsyt Marialle.



Vain kolme yötä Jouluun!

mese

[Jarmo]

22


Kauheimmat joululaulut osa 5:
https://www.youtube.com/watch?v=9cRfQAvW8SU&list=PL2hMYBqPJ9VxJ4pPBbETd-_bFWl7qQ3rf
Koko lista klassikoita




Mikä on maailman kulunein joululaulu?
 - Klisee, klisee kulkuset.

 Mikä on narsistin joululaulu?
- Mää oon niin kaunis.

 Mikä on Ruotsin soitetuin joululaulu?
 - Silvian joululaulu.

- Mikä on majavien joululaulu?
 - Joulupuu on nakerrettu.

- Mikä on porojen suurin toive?
- Päästä vetämään joulupukkia.

- Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa?
- Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy välillä kontillaan.

- Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Sinä teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

 - Miksi joulupukilla ei ole lapsia?
- Hänellä on leikkikalut.

 - Miksi joulupukilla on niin isot pussit?
 - Koska pukki tulee vain kerran vuodessa.

[pia58]

                                           23 Joululuukku

          Enää yksi yö jouluun. Voisin kuvitella kuinka jännitys nousee huomista kohti lapsiperheissä.

Muutama kaunis Jouluruno iloksenne

Katso taivasta, tähtiä ja kuuta, 
vieläkö joulu on jotain muuta. 
Ystävän halaus ja aatos jalo,   
tuttua on myös kynttilän valo. 
Joulun maun tuntee jo kieli, mutta
tärkein on kuitenkin hyvä mieli.


Jouluna voit nähdä sen,
 kauniin hetken, sinisen.
 Silloin voit kuulla laulun tuulen,
 jossa on sävel rakkauden suuren!

Tässä runossa on tärkeä opetus!

Ystävä rakas kuule tätä,

tekemättä jotain jätä.

Näytä kiireelle kieli

ja ota rento mieli.

Muista tähdet ja taika

ja unohda sitten aika.


Ilomäen tontut toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Linturikasta ja Rakkauden täyteistä tulevaa vuotta.

ps. Olisin laittanut kuvan, vaan ei lataudu.

[Anniina]

Joulukalenterin 24. luukku

Päiväkodissa vietettiin viime viikolla joulujuhlaa.
Me lapset olimme opetelleet monenlaisia esityksiä.
Siitä, jos mistä kumpusi aikuisillekin joulumieli.

Minulla on joulumieli ollut jo koko joulukuun.
Koska olen oppinut numerot, on minulle ollut helppompaa hahmottaa,
milloin Joulupukki oikein tulee. Nyt siihen ei ole enää kauan.
Onneksi serkut on myös mummon luona, joten tekemistä ja
touhua meillä riittää.

Sunnuntaina haimme joulukuusen ja maanantaina koristelimme sen.
Kuusi on minun ja isän ihan kahdestaan koristelema.
Vähän tuo kuusi tuppaa välillä olemaan tiellä, kun ammun kehittämälläni
jättiritsalla lintuja kohti possulinnoja.






Tässä joulun henkeen ja suomalaisuuteen sopiva video, josta tykkään kovasti:
https://www.youtube.com/watch?v=FQGOf5qVrRs


Oikein Hyvää Joulua teille kaikille!

Toivottaa Otso