Pönttöfoorumi

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vekelle  (Luettu 506 kertaa)

Pöllöpallero

  • Tulokas
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 20
Vekelle
« : 20.08.06 - klo:10:44 »

Kyselit silloin Hankasalmella sitä Väinämöisen viikatetta. Tähtitaivas nimisessä kirjassa kerrotaan näin:
"Orionin keskellä on kolmen tähden muodostama Orionin vyö, joka osoittaa vasemmalle alaviistoon lähes suoraan naapuritähdistön, Ison koiran kirkkaimpaan tähteen Siriukseen. Vyöstä roikkuu Orionin miekka, niin ikään kolmen himmeämmän tähden muodostama jono. Orionin miekan ja vyön muodostamaa kuviota sanotaan suomalaisittain Väinämöisen viikatteeksi, jota se melkoisesti muistuttaakin."
Netissä tosin sanottiin, ettei ole tiedossa mitkä kaikki tähdet on laskettu kuuluvaksi varteen, mutta ainakin ne kolme kirkasta ovat terä.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Orion_(tähdistö)
Kirjattu

Marle

  • Konkari
  • *****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 22 298
Vs: Vekelle
« Vastaus #1 : 20.08.06 - klo:10:56 »

Ja alimmaisen (vyön vasemmalla oleva) tähden alla on myöskin Hevosenpääsumu [:-)]

Mutta, onko se siellä enää, näemmekö vain kaiun siitä? Tuon "kuvastuksen" matkahan on kestänyt valovuosia ennen kuin se saavutti maan!  [:-I]
Kirjattu

Sus

  • Vieras
Vs: Vekelle
« Vastaus #2 : 20.08.06 - klo:12:55 »

Niin, eiks ookin hassua, että me näemme tähtiä, joita ei enää ole.
Kirjattu

Veke

  • Vieras
Vs: Vekelle
« Vastaus #3 : 20.08.06 - klo:13:38 »

Kyselit silloin Hankasalmella sitä Väinämöisen viikatetta.
Netissä tosin sanottiin, ettei ole tiedossa mitkä kaikki tähdet on laskettu kuuluvaksi varteen, mutta ainakin ne kolme kirkasta ovat terä.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Orion_(tähdistö)

Niipä joo Pöllöpallero. Ompa mukava, et sit viä jossai Väinämöisenviikatteeks mainitaa. Kas mulleha nulikkana tähtitaivasta on opetettu vaa sillee, et on sormel osotettu taivaalle ja sanottu ain mis mikäki kuvio on ja ne on ollu nimiltää sillon niit vanhanajan nimityksiä.

Miä en koskaa o nin kiinnostunnu tähdist ollu, et niit oisin sen enämpi tutkimaa ruvennu, mut ain on jotaki pääkoppaa jääny, ku isommat tietävinää on selittänny. Mitä joskus sitte isompana, ku jonkuu likan kaa olen pimein iltoin tähtiä tirkistelly. On siel yks tähti vieläki näkyvis, ku kerra yhden kaa sovittii, et aina, ku sit kattotaa, muistetaa toisemme, ollaapa sitte mis maaliman kolkas tahansa.  :-))

Mut koitas miettiä sit, ku miä yritin selittää, et miks sen kuun läpi näkee sillon, ku se on vajaa! Löytyskös siihin selitystä. Se on kyl ihan mun oma myöhempienaikojen älynväläys, et hei, siithä näkee läpi!   :-))
Kirjattu

Kaitsu.

  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 835
  • Periaatteessa olen yöeläin
    • Pönttökamera
Vs: Vekelle
« Vastaus #4 : 20.08.06 - klo:15:58 »

Vyöstä roikkuu Orionin miekka, niin ikään kolmen himmeämmän tähden muodostama jono.

Tarkalleen ottaen tässä miekassa ei ole vain tähtiä, vaan myös tähtitaivaamme suurin kaasusumu. Se erottuu sumuksi jo kiikarilla. Tähti näkyy kiirarissa, ja isossakin kaukoputkessa vain pisteenä, Orionin sumu erottuu siten tähdestä selvästi sumumaiseksi kohteeksi.

Orionin kaasusumu on paikka, jossa syntyy uusia tähtiä. Sumu saa valonsa sen sisällä olevista nuorista, vastasyntyneistä tähdistä, jotka eivät suoraan ole näkyvissä, mutta niiden valo valaisee koko sumun. Viimeisimpien havaintojen perusteella näyttäisi siltä, että sumun sisällä olevilla lähdillä olisi myös planeettoja.

Wikipedia tietää Orionin kaasusumustakin paljon: http://fi.wikipedia.org/wiki/Orionin_suuri_kaasusumu

Hevosenpääsumu on siinä missä Marle sanoi. Se on vähän vastaava muodostelma kuin Orionin suuri kaasusumu. Se on tiheämpi ja osittain musta, jonka vuoiksi se on ns. pimeä sumu. Ja Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevosenp%C3%A4%C3%A4sumu

Parempi kuva: http://www.seds.org/messier/xtra/ngc/b33.html

Kyllä ne siellä vielä ovat, eivät ne niin äkkia katoa. Molempien etäisyys on vain n. 1600  valovuotta, eli ovat aivan, eivät ihan naapurissa mutta parin korttelin päässä. Näemme sumut sellaisina kuin ne olivat 1600 vuotta sitten, kun näkemämme valo lähti matkaan. Noin lyhyessä ajassa sumuille ei tapahdu mitään dramaattista.
Kirjattu
 

Sivu luotiin 0.217 sekunnissa. 22 kyselyä tietokannasta.