Vähiin ovat käyneet siilit ruokinnalta. Isoimmat ja vahvimmat ovat tainneet jo lähteä horrostamaan ja jäljelle jääneet tankkaavat talvea varten.
Torstaina otin ruokinnalta talteen 295 g painavan siilivauvan, joka majailee nyt piharakennuksessa. Kyselin siili-ihmisiltä miten noin pienen kanssa pitäisi toimia. Pikkuinen tarvitsee lämpöä ja ruokaa, jotta kasvaisi horrostuskuntoon. Sovittiin, että siili jää ainakin toistaiseksi tänne hoitoon. Kovin on arka otus, vapaaehtoisesti ei tule eikä ole näkyvillä, jos olen lähettyvillä. Ruokakuppi kuitenkin tyhjenee öisin, joten uskaltaa sentään tulla syömään.
Tänään siili pääsi laatikosta väljempiin oloihin, kun teimme sille aitauksen työhuoneen nurkkaan ja heinillä täytetty pahvilaatikko laitettiin pesäksi. Hyvin kelpasi pesä - pikkuinen viilletti heti sinne, kun aitaukseen pääsi.
