Pitääpä hieman purkaa näitä paineita.
Pihassamme on tällä hetkellä vaikka minkälaista linnun poikasta ja myöskin
oravanpoikasia, eri ikäisiä.
Aamuisin kun menen pesemään juoma ja kylpyastioita saan miltei aina keräillä
niistä linnun untuvaa, sulkia ja raatoja
.
Varis niitä kuskaa likoamaan. Ei välttämättä ole niitä itse tappanut, mutta kuitenkin
Variksella itsellään on kolme poikasta jotka on jättänyt meille hoitoon. Juoksevat perässä kun
liikun pihalla.
Oravanpoikaset tippuilevat puista kun oikein riehuvat. Onneksi ei ainakaan vielä ole
vahinkoja sattunut. Varis kun heti lentää katsomaan josko saisi oravapaistia
En ymmärrä mikä noita meidän vaakkuja vaivaa kun ovat noin verenhimoisiksi ryhtyneet.
Nyt on muuten kaksi orava emoa ihan viimeisillään. Ja pelkään niiden poikasten puolesta.
Äsken pihalla ollessani, perässä juoksi vaakunpoikaset, varpusen poikaset ja yksi siili.
Siilille piti antaa kädestä Pedigreetä taas
Onneksi lähdemme lomille ensi perjantaina. En ole suremassa pikkuisten kovia kohtaloita.
Naapurit hoitavat vedet yms. tarvitsijoille.
Vähänkö sekava juttu. Mutta pääpointti oli että suren tätä normaalia luonnon "kiertokulkua"
Toisen häviö on toisen voitto!