Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Rouva Hömötiainen - 25.02.10 - klo:22:47
-
Kun tämä elämä oikein viskelee ja vanhuus kolkuttelee, niin päätettiinpä pistää asiat taas kerran ojennukseen!
Niinpä Marfan ja erään viehättävän herrasmiehen kanssa päätimme ex tempore lähteä käväisemään eteläisessä naapurissa.
Ei ole muuten lainkaan hassumpi ajatus käväistä siellä talvisaikaan. Merellä on aika mielenkiintoisen näköistä ja tunnelmaa lisää vielä se, että koskaan ei voi olla varma jäätilanteesta. Päästäänkö koskaan perille, päästäänkö koskaan takaisin ja kuinka kauan joudumme mahdollisesti uinumaan ajojäissä.
Hiihtolomaviikko oli innottanut monen muunkin matkaan - lieneekö laiva ollut peräti täysi. Paljon meitä kuitenkin oli innokkaita matkaajia.
Klo 11.30 lähtö Helsingistä oli aika mukava. Ei tarvinnut nousta "sian pieremän" aikaan. Kotisatamaan saavuimme klo 20.30.
Jäätilanne ei haitannut.
En osaa tuota kuvanlaittotekniikka, joten pari kuvaa kerrallaan:
-
Kaksi ja puoli tuntia merellä ei talvellakaan ole pitkästyttävää. Aamukahvit ja sämpylät riittävät vallan menomatkalla.
Satamasta nappasimme oitis takson ja sillä sitten vanhaan kaupunkiin. Oli nimittäin tarkoitukseni eräästä tietystä kaupasta käydä ostamassa huovutusvilloja. Pahat epäilykseni kävivätkin toteen, kauppa oli suljettu - ei mitään selityksiä ovella. Lienevätkö viettämässä talviuntaan?
Mutta vieressäpä on sitten mielenkiintoinen kauppa: Loitsukellari.
Sieltä löysin sitten mielipahaani lohdutuken: uuden upean hopeasormuksen.
Sormus vaan ei taipunut oikein kuvattavaksi - itse siitä on vaikea kuvaa koettaakaan saada, mutta tässä edes jonkinlainen aavistus tuosta kaunokaisesta:
-
Kylläpä olivat Tallinnassakin kadut aikamoisessa kunnossa. Etenkin vanhan kaupungin kapeat vanhat kujat!
Aurinko lämmitteli mukavasti ja sai aikaan sen, että kaduille muodostui vaarallista, arvaamattoman liukasta lumisohjoa. Oli siinä tarpomista!
Kevät tuoksui kyllä jo ilmassa! Voi tätä ihanaa, rakasta Tallinnaa! [:36]
Törmäsimme siellä myös tuttuun ilmiöön: meluavaan nuorisojoukkoon. Ensin luulimme luonnollisesti asialla olevan suomalaisten, mutta eipä ollutkaan. Engelsmannit siellä kantoivat "lippuaan korkealla". Ja meteli oli mitä hirvein!
Olen monelta taholta kuullut, että englantilaiset ovat Tallinnassa huomattavasti suurempi haitta kuin suomalaiset konsaan. Ja siltä se todella näytti.
Pitkän päivän ja monen mukavan kokemuksen jälkeen tietysti sitten nälkä alkoi ilmoitella olemassaolostaan. Valitsimme tällä kertaa ruokapaikaksi sataman tuntumassa olevan venäläisen ravintolan Poseidon.
Tilaa oli ruhtinaallisesti, ja ruoka! Ah se ruoka! Ja ne siperialaiset pelmenit alkuruoaksi! Ja sitten kieviläistä kotlettia nälän karkoittamiseksi!
-
Kyllä kuvat kertovat paljon eli saa kyllä tuntuman siitä miltä meri näyttää
talvella.
Sormus on varmaan hyvin kaunis..itsekin hopeasta kovin pidän niin osaan
nähdä sen kauneuden mitä kuva ei ehkä kerrokaan.
Uskon, että reissu on ollut kaikinpuolin onnistunut ja piristävä. [:-)]
ps..suomi sai just naisten kiekossa prossia!
-
Ja niin, että mistä tämä nimitys ”tukisukkaristeily”?
No, meillä molemmilla on ollut tänä talvena noiden takakoipien kanssa ongelmia. Toisella on murtunut nilkka ja toiselta on poistettu verisuoni jalasta.
Ja niinpä päätimme muuttaa velat saataviksi ja unohtaa ainaisen vali-vali-valituksen. Tukisukka jalkaan ja baanalle!
Onhan se hirveää, jos aina kolottaa ja jomottaa. Mutta ei se kotona istumisella muutu miksikään. Siis: ei muuta kuin tukisukkaristeilylle!
Vertailimme siinä matkan aikana tukisukkiamme: minkä värinen sinulla on? onko sulla terä auki vai myös kantapää auki? käytätkö liukusukkaa ja kumihanskoja pukiessasi? olisikohan millainen malli parempi kesällä? vai luovutaanko kesällä koko sukasta……?
Ja näistäpä kirposi niin hersyvät naurut, että ainakin vähäksi aikaa unohtui kaikki vaivat. Totesimmekin, että ei juuri lainkaan ollut kolotusta ja särkyä, kun oli niin paljon muuta mukavaa tekemistä koko päivän!
Jos olisi istunut kotona jalka ylhäällä tukisukassa, niin varmasti jomotus olisi ollut kokopäiväistä. Nyt sitä ei juurikaan muistanut.
Ja tukisukkatangokin sujui niin railakkaasti, että tukisukat pyöri jaloissa! Ja hauskaa meillä mummoilla oli tukisukka-risteilyllä!
Suosittelen kaikille kanssasiskoille ja –veljille! Kyllähän miehilläkin näitä vaivoja esiintyy!
Mutta : ei anneta vaivan vaivata, eikä sitä tarvitse hävetä, asennetta kehiin ja tukisukat Tallinnaan tuuletukseen!
-
Tukisukasta kuva! [:-DD]
-
Auringon lasku merellä oli myös nähtävyys, tässä kalpea aavistus
-
Upee kuva auringonlaskusta! :-O [KIPPIS]
-
On teillä taas ollut hieno reissu. Te sitä osaatte elämästä nauttimisen. Ja nätei kuvei on kanssa saatu meidän iloksemme.
Onkos tuo ekan kuvan mökki se sataman edessä olevassa saaressa? Jotenkin niin tutun oloinen.
Ja tosi nätti on auringonlasku. Ihan tuli matkakuumeen poikanen.
Mutta täytyy odotella kunhan Mika saa lomaa kun lumien tulo lakkaa.
-
Niistä ei ole kuvia, mut Hömiksellä on mustat ja mulla beesit. Ja jommalla kummalla on kantapää auki ja jommalla kummalla se ei oo auki. Sitten taas, kummallakin on jalkaterä auki [:-)]
-
Auringon lasku merellä oli myös nähtävyys, tässä kalpea aavistus
Hömis sai tän hienon kuvan just oikealla hetkellä. Ehkä saamme vielä lisää upeita kuvia [:5]
-
[:-)] [:-)] [:20] [:5]
-
On teillä ollut hauska tukisukkaristeily :-))
Hienoja kuvia [KIPPIS]
-
Saahanks Hömis lisää kuvii??? [:-P] Matkakertomukset on kivoja, kiva käydä teittienkaa Tallinassa. [:-)]
-
"Hömis ja Marfa Riemukkaalla Risteilyllä" ! [:-DD] Kerronta on parasta !
-
Kyllä on likoilla taas ollut hauska reissu [KIPPIS]
Miehetkin kyllä tosiaan käyttää täysmittaista tukisukkaa, mun siskon mies parasta aikaa, koska oli suonikohjuleikkauksessa. Aikamoista fakiirinhommaa se sukan pukeminen kyllä näytti olevan. [:-)]
-
Hieno reissu on teillä taas ollut ja kivoja kuvia sekä hienosti kerrottu matkatarinaa. [KIPPIS]
Toi auringonlaskukuva on tosi hieno! [:5]
-
Hömiksen kerronta on kyllä huippua :-))
-
Vieläpä muutama tarinatuokio ja kuva niin kauan kuin muistan.
Siinä villakaupan vieressä olevassa sormuskaupassa oli esillä myös erilaisia kiviä. Jokaisen kohdalla oli nimilappu, mitä kiveä kukin on.
Kamera pitäisi olla mukana aina, mutta kun se ei välttämättä aina ole mukana, niin harmillista.
Erään kiven kohdalla oli nimilappu ”kullisilm” – siis haukansilmä.
Ja tällainen vanha rouva, joka käyttää tukisukkia, ei sitten tietenkään muistanut, että myös kamerassa on puhelin. Ei kun siis puhelimessa on kamera. Jäi kuva ottamatta.
Tästä sain oitis huomautuksen herrasmieheltämme!
Ruokaravintolamme on D-terminaalin vieressä toisessa kerroksessa, vanhassa talossa. Siellä on sellainen vanhan ajan pysähtynyt venäläinen tunnelma. Meidän lisäksi siellä oli yksi suomalainen seurue ja yksi venäläinen seurue. Heitä täydensivät sitten myöhemmin yksinäinen hyvin mielenkiintoisen näköinen nuori mies, joka ruokaa odotellessaan oli syventynyt lukemaan romaania. Tarkkaili välillä alta kulmainsa muuta touhua ympärillään. Sitten saapui tyypillinen eestiläinen nuori pari. Naisella oli turkiksia ja meikkiä ihan tarpeeksi ja kauniisti.
Ravintolan sisustus oli hiukan nukkavierun oloinen, kodikas ja leppoisa. Aivan kuin se olisi juuri nyt suunniteltu ja toteutettu sellaiseksi. Lienee kuitenkin ollut paikallaan jo jonkin aikaa.
Baarijakkarat oli veistetty yhdestä puusta, katossa roikkui vene.
Ihanat tuoksuvat grillivartaat valmistuivat avotulella. Se tuoksu, se tuoksu!
Marfan kertoman mukaan siellä on ennen ollut takassa avotuli. No, takka oli paikallaan ja sinne oli myös puut aseteltu kauniisti, mutta tarjoilijan kertoman mukaan sitä ei saanut sytyttää.
Lienee joku eu-direktiivi puuttunut asiaan.
Sama oli alakerrassa sijaitsevassa alkon myymälässä. Sielläkin oli kaunis takka ja puut kauniisti aseteltuina, mutta ei elävää tulta.
Mutta oli siellä sitten kyllä sitä ”tulilientä”!
-
Nälkä tuli varras kuvasta [:20] [:48]
-
On siellä mahtanut olla hauskaa, Tukisukkaristeilyllä. Olispa makoisaa saada videonpätkää riemulomasta Tallinassa :-)) :-))
-
Niin, alkuruokamme, pelmenit.
Laitanpa tähän lainauksen Risto ja Ritva Lehmusoksan kirjasta "Venäjän keittiö" (kai kirjaa voi lainata??????????)
"Pelmenit ovat lihalla täytettyjä pieniä korvan muotoisiksi taiteltuja taikananyyttejä, jotka kypsennetään kiehuvassa pippurinmarjoilla ja laakerinlehdillä maustetussa vedessä tai lihaliemessä tai harvemmin paistetaan voissa.
Ne ovat ennen kaikkea siperialaisten herkkua ja selvästikin kiinalaisesta kulinariasta. Pakkasten tultua kokonaiset perheet osallistuivat Siperiassa pelmenitalkoisiin. Talven tarve leivotaan kerralla ja pannaan säkeissä tai tynnyreissä ulos pakkaseen. Pakastevarastolla voi tarpeen tullen käydä kevään suojiin asti."
Varmaan parhaita pelmenejä mitä olen maistanut, sain juuri eilen Tallinnassa.
Niissä oli runsaasti täytettä eivätkä ne olleet vetisiä, vaikka keitetäänkin vedessä. Suomestakin voi ostaa pakastettuja - en tiedä laadusta mitään.
-
Ja sitten vielä äsken mainitemastani samaisesta kirjasta lainaus:
"Kun tulette kotiin, pöydän pitää olla katettuna ja kun istuudutte, kietaisette oitis lautasliinan kaulaanne ja ojennatte kätenne hätäilemättä kohti votkakarahvia. Ja huomatkaa, äitikulta-votkaa ei sovi kaataa mihin hyvänsä kippoon, se kaadetaan johonkin antiikkiseen, hopeasta valmistettuun, perittyyn, tai johonkin vanhanaikaiseen pyöreämahaiseen ryyppylasiin... Ettekä kulauta sitä heti, vaan ensin huokaisette, hieroskelette käsiänne, vilkaisette muina miehinä kattoa, sitten kiirettä pitämättä kohottatte pikku pikarin huulillenne ja saman tien alkavat vatsastanne tuikahdella säkenet pitkin koko ruumistanne..."
(Seireeni
Anton Tsehov 1860-1904)
-
Nyt tuli jo janokin [:48] [:48] [:48]
-
Jarmo, mulla olis kyllä votkaakin tuohon pulloon!
Ei muuta kuin matkaan, niin täällä tarjotaan!!!!!
-
Ei saa yllyttää, kunhan kevät vähän edistyy.... [:-P] [:-P]
-
Ei saa yllyttää, kunhan kevät vähän edistyy.... [:-P] [:-P]
Saimme tältä matkalta yhden ylimääräisen päiväristeilyn erikoishinnalla. Elikkä sitten vaan lähdetään reissuun ja näytämme sulle, kuinka tukisukat pyörii jaloissa ja hauskaa on! [:-DD]
-
Voisihan Tallinnan matka ihan kiva keväämmällä olla jos löytyisi joku hyvä ruokapaikka mistä saa isoja pihvejä [:48] [:48] [:20]
-
Paluumatkakin oli vallan hervoton. Ei aika käy pitkäksi kahdessa ja puolessa tunnissa. Ruoan hajukin kyllä velloi, oli niin tuhdisti tullut syötyä venäläistä kelporuokaa.
Lonkero kera runsaan ahtojään sulatteli hieman ruokaa ja kevensi oloa.
Kävimme välikannella siis kuvaamassa auringonlaskua merellä. Varoitus oli paikallaan, välikansi oli niin liukas, että siellä ei edes jääpiikeillä olisi voinut kävellä. Miksiköhän tehdään tuollaisesta materilaalista? Miksi ei voi tehdä sään kuin sään kestäväksi ja ihmisen liikuttavaksi?
Eräs nuori pari tuli meidän jälkeen kannelle. He tietysti yrittivät liikkua kannella - mutta ei siellä voinut mennä kuin sorsan askelluksella - jalat tiiviisti lattiassa ja jalkateriä liikuttamalla pääsi jos pääsi eteenpäin.
Me tukisukkamummot tyydyimme pitelemään tukevasti kiinni kaiteista emmekä harrastaneet tukisukkaluistelua!
-
Ja vielä tuohon tsehovilaiseen ravintolaamme.
Sen sisustus oli mielestäni jotain ihanaa. Ei mitään prameilevaa, ei matkivaa, ei tyyliteltyä eikä kliinistä. Sellainen vaan, miltä kunnon vanha venäläinen ravintola voi olla. Ei mitään pakollista viulunvingutusta, ei pakollisia votkanlaskuseremonioita - vain yksi tarjoilijatyttö Irina, joka ei häirinnyt meitä läsnäolollaan liikaa.
Lasku piti ymmärtää tilata ajoissa, että ei olisi myöhästynyt laivalta.
-
Voi että, mikä mahtava reissu! Oisinpa saanut olla mukana!
-
Kiitti kuvista Hömis! Ihana tunnelma varmaan tuossa ravintolassa, aito, uskoisin. Pitää varmaan joskus mennä käymään...
-
Paluumatka ajojäiden seassa oli rattoisa. Voitteko muuten kuvitella, menopaluu-matka laivalla maksoin vain 10 euroa!
Kaiketi se siihen perustuukin, että olipa laivalla 1 tai 1000 matkustajaa, niin kustannukset ovat samat.
Mutta jos 10 eurolla henkilö saadaan laiva täyteen matkustajia, jotka käyttävät sekä kahvila-, ravintola- ja shoppailutarjontaa hyväkseen, niin kyllä se aina risteily voittoa tuottaa laivayhtiölle.
Olihan siellä tietysti nytkin tarjouksia konjakin ja muun kanssa. Minäkin ostin yhden pullon konjakkia. On muuten aika pehmeän makuista.... [;-)]
Mutta minun makuuni sopii konjakki ja amaretto yhdessä.
Eivät suostuneet kuvattavaksi oikein hyvin, oliko ujous vai mikä nyt.....
Mutta suosittelen!
-
Namnam, varpilla hjuvaa!
-
Voi kuulkaas kaikki, Mainiot Pönttömatkat järjestävät näitä mainioita matkoja tilauksesta ihan milloin ja mihin vaan.
Tarjoamme irtiarjesta/tukisukkamatkaa/pullonpyöritys/huovutus - matkaa ja ihan mitä vaan!
Ei muuta kuin hihasta kiinni ja kerro, mitä haluaisit! Tarjonta on taattua pönttömatkailua! Ja aina hauskaa ollaa pittää - ei maha mittään!
-
Eihän tukisukkaristeily ole pelkkää turhuutta ja hauskanpitoa.
Matkalla rentoutui meidän hurmaava herrasmiehemme....
Ja kuten eilen totesimme, jalka ei särkenyt, kun oli muuta mukavaa tekemistä. Tänäänpä taas on särkenyt.
Mutta särkeköön!
Keväthangille olisi siis tilaus jo uudelle risteilylle! Kukas haluais lähteä mukaan. Luvassa on hulvatonta menoa ja irti-arjesta-ilottelua - venäläistä-eestiläistä-kiinalaista-mongolialaista-thaimaalaista tai mitätahansa keittiötä - ihanan rakasta tallinnaa ja hauskaa merimatkaa!
Ja tässä vielä muutama muisto:
-
Mahtavaa kerrontaa Hömis, miltei tikahdun, ja niin totta joka sana [:-DD] Voisit laittaa vielä kuvan, kun vanhempi herrasmies on päässyt kirjassaan sivulle viisi [:-DD]
Juu, oli tosi hieno irtautuminen arjesta :-)) Kiitos Hömis sulle [:-) ] ja sille herrasmiehelle, joka oli niin hylätty omiin oloisiinsa [:´(]
-
Sä ehditkin sen jo laittaa :-))
-
jjjjjj
-
värit on omituiset....................
-
Mikäs tuo ruskea tykötarve on? Tuo alin.
-
Mikäs tuo ruskea tykötarve on? Tuo alin.
Mul ei kyllä ole harmainta aavistustakaan, mikä tuo voi olla; säilytyspussi [:-I]
-
Tossu ?
-
Mikäs tuo ruskea tykötarve on? Tuo alin.
Värit eivät ole oikeat. Se alin on sininen "liu`utusukka" (miten se kirjoitetaan???)
se laitetaan ensin jalkaan ja sitä myöten sitten yritetään taloushanskojen kanssa saada sukka jalkaa. Ei mikään helppo temppu!
***************************
Rouvat Tukisukat ja Herrasmies kiittävät matkasta. Toivottavasti olette viihtyneet kanssamme ja tervetuloa uudelleen!
-
Kerrassaan huisa matka, kiitos! [:-)] [:-)]
-
On teillä ollu haaskaa :-)) [:-DD] :-))
-
[:-DD]
-
Kiitos Jarmo kun nostit tämän esille!
Ihan itsekin nauroin tikahtuakseni! Ja silloin en edes vielä tiennyt, että kohtalon arpa on langettanut minulle uuden elämän ja uuden kodin täällä Tallinnassa!!! [:-DD]
Mutta tukisukat on jo lentäneet nurkkaan, eläkeläisen elämä kun ei ole enää pelkkää asiakaspalvelussa istumista monta tuntia päivässä!
-
[:-DD]
-
Voe mahotonta mitä menoa ja meininkiä!
Mahtaiskohan tuollainen touhu enää onnistuakaan? Tukisukat ovat kyllä jo roskiksessa!
[:-DD] [:-DD] [:-DD]
-
Voe mahotonta mitä menoa ja meininkiä!
Mahtaiskohan tuollainen touhu enää onnistuakaan? Tukisukat ovat kyllä jo roskiksessa!
[:-DD] [:-DD] [:-DD]
Ei taitaisi tukisukat kestää vauhdissa mukana
-
"Oi niitä aikoja" ... [:-DD] :-))