Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Linnut => Kuukauden linnut => Aiheen aloitti: Titti - 11.07.11 - klo:12:20
-
Harmaasieppo Muscicapa striata
Heimo: Siepot – Muscicapidae
on varpuslintu ja hyönteissyöjä. Se elää avoimissa metsissä ja pihapiireissä. Se on levinnyt koko Suomeen.
Koko ja ulkonäkö
Selkäpuoli on harmaanruskea, vatsapuoli vaaleanharmaa, rinnassa ja kurkussa tummia viiruja. Jalat ovat lyhyet ja mustat, nokka on musta ja muodoltaan nastamainen, tyypillinen lentäviä hyönteisiä syövän linnun nokka. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavampia kuin täysikasvuiset, ja niissä on lievää pilkullisuutta, mikä selittänee lajin englanninkielisen nimen. Elokuisen ruumiinhöyhenten sulkasadon jälkeen nuori lintu muistuttaa vanhaa, mutta sen puku on tuore.
Vanhan harmaasiepon sulkasato tapahtuu vasta talvehtimisalueella, ja sen puku on elo–syyskuussa hyvin kulunut. Harmaasiepon siipien sulkasato etenee päinvastaisessa järjestyksessä kuin kaikkien muiden eurooppalaisten varpuslintujen, eli käsisulat alkavat uusiutua siiven ulkoreunasta lähtien. Kyynärsulkien sulkimisjärjestys vaihtelee, viimeisenä vaihtuu 2. tai 3. kyynärsulka.
Harmaasieppo on noin 14 cm pitkä ja painaa 15–16 g. Ääni on korkea sirahdus ”sri”, varoitus maiskahtava ”hi-tsa-tsa” tai erittäin korkea ”siiii”. Harmaasiepon soidinlaulu on hiljaista sirahtelua ja lajin huomaakin yleensä tähystämässä hyönteisiä näkyvällä paikalla. Istuessaan pystyasennossa avoimella paikalla kohauttelee usein siipiään.
Vanhin suomalainen harmaasieppo on ollut 11 vuotta 1 kuukautta 24 päivää vanha. Se on samalla euroopan vanhin harmaasieppo.
Levinneisyys
• Muutto: Yömuuttaja. Syysmuutto alkaa elo-syyskuussa, paluu touko–kesäkuussa.
• Harmaasieppo pesii Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, talvehtii Afrikassa ja Lounais-Aasiassa. Euroopassa pesii 7–9 miljoonaa paria. Suomessa on puolitoista miljoonaa harmaasieppoparia, joten laji kuuluu Suomen kymmenen yleisimmän joukkoon. Keväällä ensimmäiset saapuvat vapun jälkeen, pääjoukot vasta touko–kesäkuun vaihteessa. Kolean toukokuun jälkeen muutto on myöhässä, ja viimeiset matkalaiset ehtivät meille vasta juhannuksen tietämissä. Lajin soidinmenoihin kuuluu parin yhteinen pesänsijoituspaikkojen etsiminen ja eri paikkojen vertailu
Elinympäristö
Harmaasieppo viihtyy harvakasvuisissa metsissä, pihoilla, puistoissa ja puutarhoissa, joissa on lentotilaa puiden välissä.
Lisääntyminen
Harmaasieppo rakentaa pesänsä avoimelle alustalle, esim. seinustalle tai vaikka halkopinon päälle, ja huolii mielellään edestä avoimen pöntönkin. Se on mestari hullunkuristen pesäpaikkojen valinnassa, pesiä on löydetty saappaasta, kahvikupista ja kuokan päältä. Metsässä tavallisin pesäpaikka on katkenneen puun pitkän kannon päässä, oksan hanka tai kalliojyrkänteen hyllyllä. Rakennettu löyhästi sammalista, naavasta ja ruohoista. Vuorattu jouhilla, karvoilla, juurikuiduilla, langanpätkillä, paperinpalasilla, höyhenillä yms. . Lintuharrastajille tuttuja ovat ilmoitukset lajin pesimisestä mm. parvekkeen kukkalaatikossa tai lintulaudalla
Pesiminen
Munii touko–kesäkuussa 2–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–14 vrk. Pesäpoikasaika 10–16 vrk. Pääosa kannasta munii kesäkuun alkupuolella. Pesinnöistä osa tuhoutuu munavaiheessa ja linnut rakentavat uuden pesän tuhoutuneen tilalle. Uusintapesyeitä munitaan vielä heinäkuussa, joten poikueita näkee maastossa yleisesti vielä elokuun puolella. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä pariviikkoisina. Jälkikasvua hoidetaan maailmaan yksi poikue kesäkauden aikana.
Ravinto
Harmaasieppo on erikoistunut lentävien hyönteisten saalistamiseen. Sen näkö ja lentotaito ovat erinomaisia tätä tehtävää varten. Harmaasiepon jalat ovat lyhyet ja tämän vuoksi sen liikkuminen maassa on kömpelön näköistä. Harmaasieppo pyydystää lentäviä hyönteisiä niin, että se istuu oksalla, jolta on hyvä näkyvyys, tekee siitä lyhyen pyrähdyksen ohilentävän hyönteisen perään ja palaa sitten takaisin samalle istumapaikalleen. Tämä pyydystystapa, samanlainen kuin kirjosiepolla, se on paras tapa erottaa harmaasieppo
muista harmaista pikkulinnuista. Syö toisinaan myös maassa olevia selkärangattomia ja syksyllä marjoja.
Muita saman heimon lajeja
Kirjosieppo, Kivitasku, Leppälintu, Pensastasku, Punarinta, Satakieli, Sinipyrstö, Sinirinta
Harmaasieppo taitava lentäjä, olkaapa hyvä :-))
Olkaa ystävällisiä ja lisäilkää kuvia, koska itselläni ei ole ensimmäistäkään!
-
Harmaasieppo hautoo pesäpöntössä.
(http://i52.tinypic.com/o1wuo.jpg)
Poikasten ruokintaa.
(http://i56.tinypic.com/302nz8l.jpg)
Poikanen maailmalle lähdössä.
(http://i53.tinypic.com/55p3b9.jpg)
-
Harmaasipeon poikanen lähdössä pesästä.
Viime kesänä harmaasieppo pesi kierrätyspesässä, edellisen kesän haarapääskyn pesässä, jossa talvella yöpyi talitiainen.
(http://www.pukinparta.net/ponttola/2011/hsieppo3.jpg)
(http://www.pukinparta.net/ponttola/2011/hsieppo1.jpg)
(http://www.pukinparta.net/ponttola/2011/hsieppo2.jpg)
-
Kiitos hienosta esittelystä ja kuvista! [KIPPIS] [KIPPIS]
Meidänkin mökillä pesi tänä kesänä harmaasieppo vanhassa haarapääskyn pesässä ja kasvatti 4 poikasta. [:-)]
-
Oi kiitos hienoista kuvista [:35]