Tänään kotiuduttiin juhannuksen vietosta.
Heti riensin puhdistamaan siilin ruokalaa.
Ja siellä sitten odotti aivan sen vieressä ulkopuolella hän
Siinä ihan aito ja oikea "Myyrä Matikainen". Ressu oli joutunut tuollaiseen alennustilaan.
Miksi olikaan saapunut matkansa päähän jo nuorena. Ei ollut ihan aikuisen mitoissa.
Toinen kerta kun näen kontiaisen. Aiempikin yhtä surullinen kohtaaminen.
Aikaa siitä on jo parisenkymmentä vuotta ja silloinkin täällä. Tuossa tien toisella puolella.
Kuolleena makasi silloinkin silkkiturkki.
Tällä ei näkynyt mitään ulkoisia vammoja. Surkean näköinen oli kun oli märkä.
Jos etanoita yms. myrkytetään, saavat kastemadot siitä osansa ja kontiaisen pääruokaa
ovat juuri kastemadot ja etanatkin.
Itse en ole ikinä mitään myrkkyä laittanut.
On taas niin avuton olo.
Hautasin pikku silkkiturkin tuonne puutarhan laidalle.
Harmittaa kun en älynnyt että se olisi pitänyt lähettää EVIraan tutkittavaksi.
Kun on rauhaoitettu ja lisäksi ilman ulkoisia väkivallan merkkejä.
Mutta se on nyt myöhäistä
Levätköön rauhassa pikkuinen.
Tuossa kuvassa näyttää kamalalta, mutta on todella kaunis kun on voimissaan.