Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Muu luonto => Aiheen aloitti: Visertäjä - 08.09.06 - klo:09:27
-
En telkkarista seuraa saippuja mutta sitä enemmän dokumentteja varsinkin luonnosta Prisman, Avara Luonnon jne. kautta, poimin eri lehdistä melkein kaiken luonnon tilasta ja olen masentunut ja vihainen. Joka tuutista tulee ihmisen välinpitämättömyydestä ja on todella hienoa lukea pönttöläisten tunteista luontoa kohtaan.
En osaa vieläkään osallistua esim. lähettämällä kuvia mutta tähän pystyn - edes jollakin tavalla...
Herran kukkarossa helmi on, kallis ja verraton,
toista sellaista ei mistään saa, ei kauniimpaa.
Se sinertää ja loistaa laskussa auringon...
Gaia, Gaia, äiti maa, hohtosiko katoaa?
Onko meillä vielä aikaa sinua pelastaa?
Kerrot meille totuuden, kärsit vuoksi ihmisten, oi Gaia.
Annoit meille lahjan ihanan, ihmeiden maailman
annoit, meille kodin yhteisen ja kaikkien
Näin vielä jaksat loistaa laskussa auringon...
Gaia, Gaia Äiti maa..
Herran kukkarossa ihminen, silmänsä sulkien
antaa, ottaa, vihaa, rakastaa - ja tuhoaa...
ja silti jaksat loistaa laskussa auringon...
Gaia, Gaia äiti maa, hohtosiko katoaa?
onko meillä vielä aikaa sinua pelastaa?
Kerrot meille totuuden, kärsit vuoksi ihmisten, oi Gaia.
Visertäjä
-
Voi miten kaunista [:-)]
-
Kaunista... [:´(]
-
Onpa kaunis.
-
Kaunista oli
-
Oletko Visertäjä itse tuon kauniin runon kirjoittanut?Oli kaunista ja koskettavaa [:-)]
-
Kaunista ja koskettavan totta! Mulle tuli tippa silmään.. [:-)]
-
Gaia, Terra, Tellus, Äiti Maa. Runosi on niin totta.
-
Kaunis [:-)]
-
Koskettavaa ja niin totta! Kenen kirjoittama tää on Visertäjä?
-
Oi iloista samoilua kentillä ja kukkuloilla!
oi koruttomien rikkaruohojen kukkia ja lehtiä,
metsien raikkaan kosteata hiljaisuutta,
ja maan hienon hienoa tuoksua aamun sarastuksesta
puoleen päivään.
Maa ei pidättele, se on riittävän antelias,
maan totuudet odottavat jatkuvasti, eivätkä kovinkaan
kätkettyinä,
ne ovat levollisia, liukkaita, mahdottomia ilmaista
painetussa sanassa…
Walt Whitman, ruohoa, suom. Arvo Turtiainen
Kävin katsomassa Googlesta hakusanalla "gaia", löysin tämän. Visertäjän laittamaa tarinaa en löytänyt sieltä, mutta paljon muuta mielenkiintoista kyllä.
-
Kiva että piditte runosta. Minunhan tämä on - yksi monesta laulelmasta joka tavalla tai toisella kertoo ihmisen ja luonnon "yhdessäolosta". Tämä tuorein. Levyllä ruotsiksi ja ihan livenä teille jos kaikki pönttöläiset pystyisivät kokoontumaan yhdellä paikalla keskellä Suomea! [:-)] [:-)] [:-)]
Visertäjä
-
Visertäjä - Säkylässä on loppukuusta aika paljon pönttöläisiä koolla [:-)]
-
Nyt Visertäjä Säkylään laulelemaan [:-)] Mä muuten pidän lauluistasi. Kaikkein tiukimmin soimaan on jäänyt "Kuparipannun hankin - - ja katson kuinka viski tippuu alla suuren puun" . [:-)] "Suuri kaipuu" on kaunis kuunneltava.
-
Visertäjä. Sinulla on tosi kaunis ja persoonallinen ääni. Kuuntelin netistä musiikkiasi ja pidin. Kitaransoitto on kun nakutettu äänesi kanssa yhteen. [:-)] [:-)]
-
ja ihan livenä teille jos kaikki pönttöläiset pystyisivät kokoontumaan yhdellä paikalla keskellä Suomea! [:-)] [:-)] [:-)]
Visertäjä
Olisipa se ihanaa jos jonnekin keski Suomen tietämille tulisi iso tapaaminen. Pääsisin minäkin mukaan.
Ja Visertäjä, ikäni ole pitänyt sinun laulelmistasi.