Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Sus - 06.07.08 - klo:09:50
-
Laitetaanpa päivän kunniaksi oma ketju Eino Leinolle. [:-)] Laittakaa tänne vaikka lempirunoja/runonpätkiä Eino Leinolta ja muutenkin aatoksianne Eino Leinosta. [:-)]
-
Laitanpa Eino Leinon Hymyilevästä Apollosta tämän kesäisen kohdan.
Tai katsokaa, miten lainehet
ikikauniisti rantoja kaulaa!
Tai kuunnelkaa, miten lintuset
ikilempeesti lehdossa laulaa!
Tai ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat?
Tai ootteko koskaan te painaneet
pään kesäistä nurmea vastaan,
kun heinäsirkat on helisseet
ja raikunut laulu rastaan?
Sinikellot tokko ne keinuivat?
Lepinkäiset tokko ne leijuivat?
Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet?
– Sitä hetkeä unhota et.
-
Huomenta! Aina niin ajankohtainen:
Lapin kesä
Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.
Tuot' olen aatellut ma useasti,
kun katson kansan tämän vaiheisiin.
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
ja suuri surkastua alhaiseen?
Miks meillä niin on monta mielipuolta?
Miks vähän käyttäjiä kanteleen?
Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,
miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu
tai kesken toimiansa katkeaa?
Muualla tulta säihkyy harmaahapset,
vanhoissa hehkuu hengen aurinko.
Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset
ja nuori mies on hautaan valmis jo.
Ja minä itse? Miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden.
Miks seuraa käskyä en veren vietin,
vaan kansain kohtaloita huokailen?
On vastaus vain yksi: Lapin suvi.
Sit' aatellessa mieli apeutuu.
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu.
Mut pitkä vain on talven valta. Hetken
tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,
kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.
Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,
te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,
jos muutattekin maihin etelän!
Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.
Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!
Eino Leino
-
Tätä en ollut tiennytkään, enkä meinaa käsittää nytkään, että Hymyilevää Apolloa kirjoittaessaan Eino Leino oli vain 20-vuotias... Siis miten IHMEESSÄ... joku pystyy sen ikäisenä kirjoittamaan suunnilleen "rakkauden korkean veisun"... [:-I]
-
Tämä on minua erityisesti koskettanut. Hymyilevää Apolloa taas...
Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä;
miss' ihmiset tuntevat tuntehin,
siellä lähell' on Jumalakin.
[:-)]
-
Pyriksen laittama kohta on minullekin jäänyt mieleen ihan erityisesti, samoin kuin tämä kohta, laitan nyt ulkomuistista:
Niin paljon kuin meissä on lempeä,
niin paljon meissä on iäistä.
Niin paljon meistä myös jäljelle jää,
kun päättyvi päivä tää.
-
tämäkin on hieno, monesti luettu: Apollosta edelleen...
Oi, onnellinen, joka herättää
niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!
Niin suuri, suuri on maa.
-
Mahtavia...
-
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysikuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Eino Leino
-
Eino Leinosta Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leino
Siellä on muutes lause: "Nocturnen ensimmäinen virke on painettu Suomen passiin." -No enpä tällaistakaan tiennyt. Juoksin heti hakemaan passini, mutta ei sieltä sellaista löytynyt. Onko se sitten siinä uudenlaisessa passissa? (v.-06 lähtien on näköjään uudenlainen passi Suomessa.)
Miten menee Nocturnen ensimmäinen virke?
-
Valitse runoilija ja käynnistä haku. Hakukentän voi jättää tyhjäksi, jolloin valitun runoilijan koko tuotanto tulee näkyviin.
http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
[:-)]
-
Miten menee Nocturnen ensimmäinen virke?
On siinä Mesiksen viestissä. [:-)]
-
Elegia
Haihtuvi nuoruus
niinkuin vierivä virta.
Langat jo harmaat
lyö elon kultainen pirta.
Turhaan, oi turhaan
tartun ma hetkehen kiini;
riemua ei suo
rattoisa seura, ei viini.
Häipyvät taakse
tahtoni ylpeät päivät.
Henkeni hurmat
ammoin jo jälkehen jäivät.
Notkosta nousin.
Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo:
tuskaton tuokio pieni.
Tiedän ma: rauha
mulle on mullassa suotu.
Etsijän tielle
ei lepo lempeä luotu,
pohjoinen puhuu,
myrskyhyn aurinko vaipuu,
jää punajuova:
kauneuden voimaton kaipuu.
Upposi mereen
unteni kukkivat kunnaat.
Mies olen köyhä:
kalliit on laulujen lunnaat.
Kaikkeni annoin,
hetken ma heilua jaksoin,
haavehen kullat
mieleni murheella maksoin.
Uupunut olen,
ah, sydänjuurihin saakka!
Liikako lienee
pantukin paatinen taakka?
Tai olen niitä,
joilla on tahto, ei voima?
Voittoni tyhjä,
työn tulos tuntoni soima.
Siis oli suotta
kestetyt, vaikeat vaivat,
katkotut kahleet,
poltetut, rakkahat laivat?
Nytkö ma kaaduin,
kun oli kaikkeni tarpeen?
Jähmetyn jääksi,
kun meni haavani arpeen?
Toivoton taisto
taivaan valtoja vastaan!
Kaikuvi kannel;
lohduta laulu ei lastaan.
Hallatar haastaa,
soi sävel sortuvin siivin.
Rotkoni rauhaan
kuin peto kuoleva hiivin.
Melkeinpä voisi sanoa tätä lemppariksi Leinon runoista.
Tämä saa aina kylmät väreet. V-L Loirin tulkinta on hieno ja muutenkin minun mielenlaatuun käyvä runo. [:-I] :-))
-
Miten menee Nocturnen ensimmäinen virke?
On siinä Mesiksen viestissä. [:-)]
Ahaa se on siis se. Kiitos Pyris. Menee hiukan sekaisin mikä on mistäkin runosta, vaikka ulkoa melkein osaan monet - Vesa-Matti Loirin ansiosta. :-)) Ai tuo on nykyään painettu oikein Suomen passiin...
Kiitos runohakulinkistä myös!
-
Monenmoista Eino Leinosta. [:-)]
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=00674 (http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=00674)
-
Mun lemppari, mun lemppari :-))
Mullon hänen runokirjojaan kasa.
Pehmytkantisia, halpoja, nuorna ostettuja ja räyskäisiksi luettuja.
Luen (ääneen) ja laulankin noita runoja.
Varsinkin kun oon apealla tai erityisen onnellisella mielellä
Ja sit itkeäpillitän surusta ja ilosta.