Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Linnut => Aiheen aloitti: mese - 20.01.09 - klo:18:48
-
Joutsenia Lapissa...tarkemmin sanottuna yksi Cygnus cygnus sulassa tänään
(http://i141.photobucket.com/albums/r62/mese_bucket/new/joutsen-2.jpg)
pakkasta ...-9
-
Voi ressukka!
-
[:-)] [:-)]
Mitä turhaan etelään jos sulaa riittää
-
Niin kauan kun ravintoa riittää, joutsen kyllä pärjää. Jos tämä sula pysyy koko talven jäättömänä, voi joutsen talvehtia koko talven. [:-)]
Tämä sula taitaa olla virtapaikassa, kun se on sulana näin tammikuussa.
-
Taas tyhmä kysymys, mutta mitä joutsen syö?
On se omituinen lintu kun kylmässä vedessä vaan uiskentelee,
olen "omalla" järvellä katsellut ettei jää kiinni jos jäätyy...
joskus pelastettu jäihin jäänyt joutsen.
-
Tsemppiä joutsenelle [:-)]
-
Joutsenia on täällä Länsirannikolla ollut talvehtivia ennätysmäärä. Sitä ne leudot talvet teettää. Miksi lähteäkään rankalle muuttomatkalle kun talven pärjää lähellä pesimäseutua? On se silti rankkaa talvehtiminenkin, kun katselee joutsenia pyryssä ja pakkasessa pienessä sulassa. Hyrrr. Eipä taida tuo muuttomatkakaan olla mikään vaivaton vaihtoehto ainakaan joutsenen tai muun muuttolinnun perspektiivistä katsottuna [:-I]
Onkohan tämä kuvan joutsen jo siirtynyt täältä etelämpää mahdollisesti pesimäseudulleen sinne pohjoiseen? Onko mese niitä joutsenia näkynyt siellä pohjoisessa virtapaikoilla läpi vuoden talvehtimassa, tiedätkö?
-
Wikipediasta:
Ruokailusta:
Ravinnokseen joutsen repii pitkän kaulansa ja vahvan nokkansa avulla järven pohjasta vesikasveja ja niiden juuria, etenkin kortteita ja uistinvitaa. Se syö myös vesikasvien ilmaversoja, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä maa- ja vesiselkärangattomia. Muiden puolisukeltajien tavoin laulujoutsen pysyy ruokaillessaan veden pinnalla, mutta pitkän kaulansa ansiosta se ylettyy syömään kasvinosia jopa metrin syvyydeltä. Veden alta ruokaa hakiessaan se käyttää avukseen nokan ja kielen erittäin herkkää tuntoaistia ja nokan sarveisliuskojen avulla se erottelee kasvinosat mudasta. Maalta se voi syödä siemeniä ja meheviä kasvinosia ja myöhemmin kesällä myös mustikoita rantametsästä.
Kylmästä:
Laulujoutsenen räpyläjalat ovat mustat. Ne eivät kovallakaan pakkasella jäädy lumen tai jään pintaan kiinni, mikä johtuu varsinkin vesilinnuille kehittyneestä erityisestä jalkojen verenkierrosta. Sydämeen päin kulkeutuva jäähtynyt veri ja varpaisiin päin kulkeutuva lämmin veri ohittavat toisensa hyvin lähekkäin sijaitsevissa verisuonissa, jolloin kylmä veri lämpenee ja lämmin veri taas jäähtyy. Linnun varpaiden ja jalkojen alaosassa on vähän lihaksia, ja koska kylmyys entisestään vähentää kudosten hapentarvetta, jalat eivät tarvitse kovin paljon verta pysyäkseen riittävän lämpiminä. Lintu voi lisäksi päästää ääreisosiinsa enemmän lämmintä verta, jos jäätyminen todella uhkaa. Lisäksi lintu voi joko nostaa koiven lämpenemään höyhenyksen sekaan tai painautua kokonaan jalkojensa päälle, niin että jalat ovat höyhenyksen suojassa.
-
Muutamia joutsenia jää aina joskus tänne mm. siipirikkoina, tällä ei havaittu mitään poikkeavaa. Tämä ilmestyi 18.päivä tuohon sulaan. Muuta tietoa ei ole.
Muutama vuosi sitten yritettiin pelastuslaitoksen toimesta Kemijärven Vuostimonsalmesta ottaa laulujoutsen kiinni, muttei onnistuttu, sen kohtalosta en kyllä tiedä, miten siinä sitten kävi.
-
Mese, kiitos.
Mahtaako se ruoka liikkua kylmässä [:-I]
no jotain sentään löytyy kun kerran tänne jäävät.
Nuo pienet sulat paikat minua huolestuttaa,
kun tulee äkkiä pakkasta ja järvi on umpijäässä.
-
Kiva kuva ja kyllä vain se kevät sieltä pikkuhiljaa hiipien muutaman kuukauden päästä saapuu! :-))
Muutamia joutsenia on ollut tänä talvena täälläkin saakka, vaikka koko talven ajasta en sitten tiedä ovatko täällä. Mutta sulia kyllä vielä riittää varsinkin virtapaikoissa. :)