Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Eläimet => Aiheen aloitti: Marfa - 17.02.09 - klo:12:20
-
Edellisessä asuinpaikassa tiesin kissan, jonka tassun jälkiä oli ja on edelleenkin ympäri mökkeröistä [:-)]
Tässä uudessa paikassa vasta eilen näin kisun, jonka tassun jälkiä täällä olen tarkkaillut. Luojan kiitos hää ei ole kulku-vaan ulkoilijakissa panta kaulassa [:10]
-
Panta olisi hyvä olla kaikilla "ulkoilijakissoilla", se vaan pitäisi opettaa ihan pikkupennusta asti. Voikohan se muuten jäädä mihinkään risuihin kiinni?
-
Kaulapannoisssahan on venyvä kummari, et jos hää jäis johonkin pinteeseen, niin pääsee kyllä pois. Toinen juttu on taas se, et löytääkö hätääntyneenä kotiinsa.
Joka tapauksessa ulkoilevalla kissalla pitää olla kaulapanta, jossa on kissan nimi ja omistajan puhelinnumero [:10]
-
http://www.faunatar.fi/fin/index?page_id=425 (http://www.faunatar.fi/fin/index?page_id=425)
Panta ei suojaa kissaa.
-
Ei suojaa ei. Yhtä lailla kissa jää auton alle tai joutuu kiusanteon kohteeksi. Ei tulisi mieleenikään pistää ketään kolmesta kisustani yksin pihalle kuljeksimaan pannan kanssa tai ilman.
-
Panta voi jäädä risuihin ja keppeihin kiinni, jos kisu ulkoilee vapaana. Kauan sitten mun vanha poikakisu oli kuristua pantaan, kun kerran, siis vaan yhden kerran oli sille jäänyt panta kaulaan.
Sen jälkeen en ole ikinä pitänyt kissalla pantaa enkä valjaita, en edes sisällä, ilman ihmisen jatkuvaa valvontaa.
-
Pari päivää sitten näkyi pihapiirissä vieras pikkuinen musta kissanpentu. Se oli mennyt avoimesta ovesta autotalliin ja sai sätkyn ja piiloutui kun menin yllättäen sisälle. Odottelin hiljaa jonkin aikaa, sitten alkoi kuulua naukumista ja pikkuinen kisu tuli näkyviin, mutta se sai taas hepulin kun huomasi minut. Se sinkoili hetken aikaa sinne tänne ja lopulta ohitseni avoimesta ovesta ulos ja pinkoi minkä kintuista pääsi tienvieruspuskiin. Jonkin ajan päästä näin sen ylittävän tien ja menevän pienelle pellolle heinien joukkoon.
Pitääpä seurailla näkyykö pikkuista vielä. Kovin oli nuori liikkumaan yksikseen ja ylittelemään teitä. Ja niin ihmisarkakin oli, että onko kenenkään kaksijalkaisen oma.
Meidän nuorimmainen kisuhan löytyi tästä pihasta pentuna joitakin vuosia sitten talvella ja jäi sitten meille.
-
Toivottavasti pikkuinen ei ole villikissa, vaan jonkun ikioma.