Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Eläimet => Aiheen aloitti: Tinttiina - 23.04.09 - klo:17:11
-
Jos mä vähän purasen tätä aitaa..
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/IMG_0571.jpg)
ja meen sitte nopeesti piiloon, niin kukaan ei varmasti huomaa!
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/IMG_0575.jpg)
-
Ihanat Polle kuvat. [:-)]
-
Kaunis heppa ja kivat kuvat [:-)]
-
Kunpa saisi taas heposen pehmoista turpaa silitellä.
-
[:-)] [:-)] [:34]
-
[:-)] [:-)]
-
Mukava heppa, ja kun tietää hepan tarinan, ei voi kuin ihmetellä, miten iloinen ja kaunis hevonen siitä on Tinttiinan hoidossa tullut.
-
Oi miten suloinen pollepalleroinen!
-
Lähdin pihasta pois, niin polle saatteli mut veräjälle asti. Tulinkin toista tietä takaisin, niin siellähän se odotteli mua edelleen samassa paikassa! Uskollisista uskollisin ystäväinen. [:-)]
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/IMG_0646.jpg)
-
Onpa sinulla kaunis ystävä [:-)]
Olen lapsesta saakka ihaillut erityisesti hevosia. Ja joskus murrosiässä vannoin että minulla joskus on oma hevonen. Mutta eipä ole toive toteutunut.
On minulla alahuulessa pieni arpikin kun lapsena suukotin heppakaveriani. Sillä oli liian suuret hampaat joihin huuleni kolautin [:-DD]
-
kun tietää hepan tarinan
Löysin taas siivotessa ne ensimmäiset kuvat pollesta ja kyllä tuntu pahalta muistella niitä aikoja. Itku mulle tulee joka kerran kun mietin millaista oli pollen elämä ennen. [:´((]
Ja jos en sitä täällä ole kertonut, niin lyhykäisesti kerrottuna polle asui karsinassa missä oli polviin asti sontaa, ulos pääsi oikein hyvällä tuurilla kerran viikossa ja silloinkin muutamaksi minuutiksi. Heinät oli homeessa, kaurat rotan ulosteessa, muuta ruokaa ei ollut. Vesi oli tarjolla suuresta peltisaavista joka kesähelteillä kävi ja kupli ja talvella polle oli yrittänyt tehdä siihen paksuun jäähän hampailla reikää. Turpiin oli tullut tasaista tahtia niin että arpia ja mustelmia oli vaikea laskea. Pelkäsi ihmisen käsiä, ei antanut koskea päähän tai päänseudulle. Kiinni sidottaessa alkoi täristä ja vapista kauheasti ja pyrki pakoon jos mahdollista. Laiha ja takkuinen oli polle parka. Oikeaa takasta pelkää edelleen antaa koskea, kun se oli joskus ilkeyttään sidottu toisesta takajalasta talliin kiinni monen päivän ajaksi.
Tällaisista oloista me se löydettiin.
Ja kaiken tämän tiesi monen vuoden ajalta naapurit, tallissa vierailleet sekä eläinsuojelutarkastaja!!! 8 vuotta sen piti siinä helvetissä olla eikä kukaan tehnyt mitään, koska omistaja oli vanha ja alkoholisoitunut papparainen jota säälittiin. Eihän sellaiselta voi ainoaa hevosta viedä. Hevosen elämästä ja hyvinvoinnista viis. [:´(]
Pari ensimmäistä vuotta taisteltiin ja koeteltiin kumpi sanoo ja kumpi tekee. Ja opeteltiin käyttäytymistä ja kaikkia uusia asioita. Mutta sitten kun polle ensimmäisen kerran tuli ja painoi päänsä mun kainalooni ja päästi huokauksen, tiesin että taistelut on ohi. [:-)]
-
Voi kamala, mikä kohtalo sillä on ollut. Saiko se papparainen siitä edes mitään rangaistusta? Minusta tuossa tapauksessa saisi jo naapurit ja eläinsuojelijankin laittaa vastuuseen.
Onneksi pelastit sen ja nyt näkee, että se on hyvin hoidettu ja iloinen heppa.
-
Mitäpä se siitä olis saanut, kun ei kerta edes eläinsuojeluvalvojan mielestä mitään tarvinnut tehdä. [:-/]
-
No voi että [:-//]
-
Kirjoittelen mieheni tunnuksilla, kun omia en ole saanut aikaiseksi.
Hirvittävä on ollut pollen menneisyys [:´((] suorastaan kammottavaa eläinrääkkäystä.
Jos eläinsuojeluvalvoja ei hoida hommaansa niin seuraava taho on eläinlääkäri ja jos hänkään ei jostain syystä (esim. kaveri) ota kantaa niin seuraava taho on läänineläinlääkäri.
Onneksi hepalla on Tinttiinan luona hyvät oltavat ja luottaa taas ihmisiin. Hyvää kesää sinulle ja kauniille hepalle.