Sinä autoit minut umpikujasta eteenpäin,
kannoit upottavan suon yli,
ratkaisit pulmani ja hoidit haavani.
Et koskaan kyllästynyt murheisiini,
vaan ymmärsit ja kuuntelit.
Et koskaan kääntänyt selkääsi minulle.
Sinä teit elämästäni kirkkaamman ja
autoit minua ymmärtämään, että
mustimmankin tunnelin päässä näkyy
joskus valoa. Kiitos siitä Ystäväni.