Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Rouva Hömötiainen - 05.12.10 - klo:17:19
-
Katselin tuossa keittokirjaa vuodelta 1945.
Huomiota kiinnitti hassut nimet, etenkin pikkuleipäosastolta niitä löytyy:
Siipikakut
Pappilan pyörykät
Upsalanleivät
Rovastinrouvan teeleivät
Sormileivät
Äidin ässät
Kremortartariässät
Egyptiläiset rinkilät
Neekerin suukot (olisi kiellettyä jo nykyaikana!)
Juutalaisleivät (tuskin näitäkään tällä nimellä enää suositaan)
Sikarit
Vanhat pojat (mites sitten vanhat piiat)
Mustat juutalaiset (vielä hirveämpää!!)
Raahen krivat
Klenetit
Presidentinrouvan piparkakut
Liimataisen piparkakut
Parvulan piparpähkinät
Nuorten leivokset (mitähän olis sitten vanhojen leivokset)
Sammakkoleivokset
Suolalähteen leivokset
Kuppileivokset (kuppi nurin....)
Polyneet
Kongressit
[:-DD]
-
Sammakkoleivokset [:20] :-))
-
Mulla on pari vanhaa keittokirjaa joita joskus huvikseni lueskelen. Niissä olevissa leivontaohjeissa kananmunakeltuaisesta käytetään nimitystä ruskuainen. [:-I]
-
Meillä on myös jokin vanha kodinhoitokirja, jossa on käsitelty myös ruoka-aineita ja kirjassa on useita reseptejä mm. erilaisten lastentautien hoitamiseen. Ruskuaisesta siinäkin kirjoitetaan, kun keltuaista tarkoitetaan. Koostumus on kirjassa kokoomus. Yhtenä kirjoittajana on toiminut silloin vielä opiskelijana ollut jo edesmennyt Arvo Ylppö.
-
Mistäköhän nimet on aikoinaan keksitty :-O
-
Hauskoja ovat nimet ! Mitä aineita tulee sammakkoleivoksiin ? [:-I]
-
Hauskoja nimiä [:-)]
Mulla on pari vanhaa keittokirjaa joita joskus huvikseni lueskelen. Niissä olevissa leivontaohjeissa kananmunakeltuaisesta käytetään nimitystä ruskuainen. [:-I]
Kiitos Tiina muistutuksesta :-)) lapsuudessani meillä käytettiin tuota sanaa ruskuainen, mutta olin unohtanut sen [:-)]
-
Minulla on ihan sellainen mielikuva, että äiti leipoi aina jouluksi vanhojapoikia. Taitaa reseptikin olla minulla jossain.
-
Yritin googlettaa noita vanhojapoikia, mutta en löytänyt reseptiä. Sen sijaan löytyi tällainen ihana blogi missä kaikkia vanhoja reseptejä ja ihania nostalgisia kuvia.
Löytyy esim. komministerinrouvan maustekakku ja Neiti Andren pursokkeet :-))
-
Löytäisitkö sen blogin osoitteen vielä? Olisi kiva katsella ainakin niitä kuvia, ja miksei ohjeitakin. [:-)]
-
Löytäisitkö sen blogin osoitteen vielä? Olisi kiva katsella ainakin niitä kuvia, ja miksei ohjeitakin. [:-)]
Ai nii joo, se linkki uhohtu laittaa [:-DD].
http://kavelylla.vuodatus.net/blog/category/Vanhat+reseptit (http://kavelylla.vuodatus.net/blog/category/Vanhat+reseptit)
-
Piti kopioda tuolta sivulta tämä Kyllin hyvä pannukakku-resepti. Vaikuttaa herkulliselta ja sopii kun tänään on Kyllin nimipäivä. [:-)]
Kyllin hyvä pannukakku
Kun Kylli-täti saapuu vierailulle ja pyöräyttää bravuurinsa, pannukakun, kaikki huokailevat: olipa erikoisen ihanaa!
Riko kulhoon yksi muna. Sekoita joukkoon 8 dl maitoa, 4 dl vehnäjauhoja, 100 g voita tai margariiniä sulatettuna, 0,5-1 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta, 1 tl vanilliinisokeria ja 1 tl suolaa. Anna seoksen turvota hetki ja kaada se leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipannulle ja paista 225 asteessa noin puoli tuntia. Herkuttele vaikka hillon tai soseutettujen tuoreiden marjojen kanssa.
-
Luin myös tuota ja mietin, että on herkullista.
Tämä pani vähän miettimään
Neiti Andrén pursokkeet
2 kg voita
1 muna
1 kg sokeria
3 hg jauhoja
2 karvasmantelia
Mitä tarkoittaa hg?
-
Olisko hehtogrammaa, eli varmaan aikasen paljon. Onko se 10 kg??? Tarkotettu resepti varmaan vähä isommalle perheelle. :-))
Lisäys: Ihan oikein muistin. En oo pinnannu kaikkia tunteja koulussa. :-))
http://www.convertworld.com/fi/paino/Hehtogramma.html
-
Minulla on ihan sellainen mielikuva, että äiti leipoi aina jouluksi vanhojapoikia. Taitaa reseptikin olla minulla jossain.
Juu, löysin Vanhojen poikien reseptin.
200 g voita
200 g perunajauhoja
125 g sokeria
1 kkp vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Lisätään muna äkisti vatkaten.
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään vaahtoon.
-
Minulla on ihan sellainen mielikuva, että äiti leipoi aina jouluksi vanhojapoikia. Taitaa reseptikin olla minulla jossain.
Juu, löysin Vanhojen poikien reseptin.
200 g voita
200 g perunajauhoja
125 g sokeria
1 kkp vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Lisätään muna äkisti vatkaten.
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään vaahtoon.
Kaulitaankos tuo taikina ja otetaan muotilla pikkuleipiä vai miten?
-
Joo, kaulitaan. Ja kuten sanoit, muotilla pikkuleipiä. [:-)]
-
http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1281488
-
Hauskaa vanhanaikaista kieltä! [:-DD]
-
:-))
-
Jossain 1700-luvun keittokirjassa oli kakkureseptin ohje, jossa kehotettiin vatkaamaan munia 'tunti tai vähän toista' [:-)]. Muistaakseni munia oli ohjeessa yli 20 kpl tai ainakin joku ihan hervoton määrä. Ja vatkaaminen tapahtui oletettavasti käsin, ja tuskin oli miespuoleinen henkilö vispilän varressa [8-)]. Reseptitkin olivat tietysti vauraiden kartanonherrojen suurien juhlien tarpeisiin, ei tavallisen rahvaan savupirtteihin..
-
Tätä tekstiähän joutuu oikein miettimään, että ymmärtää lukemaansa :-))
-
Mieheni toi mukanaan siskoltaan saamansa Maija keittää kirjan kun samaan huusholliin muutettiin. Se on niin monimutkainen opus kun voikin ensin kirnutaan [:-DD]
-
Mie lapsena kauhistuin, kun olin tottunut, että äiti ostaa kanan kaupan pakastealtaasta.... 70-luvulla. Kun aloin kattella äitin keittokirjaa, n. 14-kesäisenä, ja siinä kaikki linturuokareseptit alkoivat sanoilla: "Kyni ja kärvennä lintu ja poista siltä sisälmykset"... Kauhistuin...
Mut myöhemmin sain käsiini isoäideiltä nuo "Hömiksen" keittokirjat, sielä sitä aika rankkaa tekstiä vasta onkin... [:-I] Liharuoissa...
-
Alotettaanpa oikein alusta tämä ruuan laitto.
Jos haluaa syksyllä syyä läskisoossia ja kolikkapottuja, niin: Helemikuussa nostettaan pottukuopasta potut sisälle itämään. Toukokuun lopussa otetaan yks hevonen tallista ja laitettaan sen perrään karhi. Sitten karhittaan perunapelto. Sen jäläkeen laitetaan hevosen perrään aura. Ja maalle paljo perhettä ja naapureita pottuastioitten kans heittelemmään niitä pottuja sinne jokatoiseen vakkoon. Ei saa heittää sinne jokatoiseen. Sitä kututaan sonnin lypsämiseks. Sammoihin aikoihin hankittaan pikkupotsi. Sitä syötettään ja rapsutettaan vuorotellen koko kessäinen kesä. Sitten syksyllä potunnostoaikaan alkaa potsikin olla aika kypsä. Ja sille käy kalapaten. (tässä vaiheessa tuntuu hirveen pahalta) Ja niin alakaa kolikkapottu- ja läskisoossiainekset olla kasassa. Jauhoja voita ja suolaa on varastossa ennestään. [:-I]
-
Kovasti paljon on kielemme muuttunut vuosikymmenien aikana.
Eräs entinen työkaveri oli kotoisin Oulusta ja kertoili laittavansa miehelleen aina tuppipottuja.
Marleena varmasti tietää mitä ovat tuppipotut [:-)]
-
Tuppipotut on just niitä kolikkapottuja. Eli kuoripottuja. Kun en oo palijasjalakanen oululaenen, ni en ossaa näetä täkäläesten sanoja käyttää. Mulla mennee savot ja oulut ja pohojanmaat välillä sekasin. Minä ku en oo oekee mistään kotosin. [:-)]
-
:) Arvasin, että tiedät! Monelle täällä asuvalle se on ihan outo sana, samoin kuin kolikkapotut. Minusta on kuitenkin kiva ja sivistävää oppia muidenkin paikkakuntien murresanoja.
Moon Pohojammaalta ja tään murtehen tairan parhaaten, vaikka en pahemmin sitä puhukaan eres nisu suus [:-DD]
-
No en olisi kyllä tiennyt mitä ovat tuppipotut ja kolikkapotut. Vielä vanhanakin sitä oppii uutta :-))
-
Tuppipotut minäkin tiedän, vaikka ihan satakuntalais-hämäläinen olen, kolikkapottu oli uusi sana, aiemmin en ole kuullut. Kunhan vaan muistais. [:-)]
-
Emäntäkouluajoilta muistuu mieleen ainakin Liimataisen piparkakut ja Raahen krivat,mutta en kyllä muista mitä noi krivat oli. [:-DD]
Mulla on v.1966 Maija keittää kotona ja siinä on myös paljon sellaista,mitä ei nykyään enää tehdä.Hauskoja nää vanhat resetit. [:-DD]
Kolikkapotut on tuttuja. :-))
Meillä kotona oli usein kolikkapottuja ja ruskea kastike ja jälkkäriksi lappapuurua. [:-P]
-
Lappapuuru on minulle outo sana. Millaista puuroa..... [:-)]
-
Lappapuuru on minulle outo sana. Millaista puuroa..... [:-)]
Taitaa olla vispipuuroa [:-I]
-
Lappapuuru on minulle outo sana. Millaista puuroa..... [:-)]
Taitaa olla vispipuuroa [:-I]
Saattaisi ollakin. [:-)]
-
Tietääkseni lappapuuru on vispipuuroa [:-)]
Resepti Raahen kripoihin:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/120016/Raahen%20krivat%20Pohjois-Pohjanmaa,%20Raahe/
-
Lappapuuroo meilläkin ipanana syötiin. Oli se hyvvää. Puolukkapuuroo, joka vatkattiin ihan vaaleenpunaseks. Näytti mansikkajäätelöltä. [:-)]
Olikos ne kampapullat teillä päin krapsuja? Vai muistanko oikein? [:-)]
-
Etelä-Pohjanmaalla lättyjä sanotaan kropsuiksi tai ropsuiksi. Minun kotona niitä on sanottu pannukakuiksi, kun äitini inhosi sanaa kropsu :-))
Krapsuista en ole kuullut ennen [:-)]
-
No olihan arvaus ees sinne päin. Jotain makkeeta syötävvää kuitenkin. :-)) Onkos pullapitko leeta?
-
Lappapuuroa meilläkin syötiin ja pullapitko oli leeta, letut oli räiskäleitä. [:-)]
Onkos teille kampsut ja veripalttu tuttuja ?
-
Täälläpäin syövät rössypottua, joka tehhään siitä veripaltusta. Ite en voi sietää. Maistuu minusta talille.
Räiskäleitä meilläkin syötiin. [:-)] Onkos ne kampsut pullaa?
-
Lappapuuru on minulle outo sana. Millaista puuroa..... [:-)]
Lappapuurua on murretta,on siis lappapuuroa.
Vispipuuroa on,niinkuin Tiina sanoi. Puolukasta tehtiin ja joskus punaisista viinimarjoista eli viinamista. :-))
Äiti vispas käsin melko vaaleaksi ja sitten kun sai sähkövatkaimen,vaahdotti innoissaan sen aivanpa valkoiseksi. [:-DD] Siitä se saikin uuden nimen pierupuuroa,kun oli täynnä ilmaa. :-))
Meillä tehtiin verileipiä,kun teurastettiin kotona ja kuivahtaneista verileivistä tehtiin kampsupaistia eli ne keitettiin pehmeiksi ja laitettiin voita.En muista laitettiinko niihin muuta.
Veripalttua meillä ei muistaakseni tehty vaan paistettiin verilättyjä.Olen tehnyt niitä itsekin muutama vuosi sitten. [:-P]
Veriruokia olikin vain syksyllä teurastusaikaan.Sitten kun oli pakastin,niin sai muulloinkin.
Meillä oli pulla nisua ja äiti leipoi joka viikko 5 kg:n taikinan.Eikä se aina viikoksi edes riittänyt,loppuviikosta saatiin sitten lättyjä,jos sattui vieraanpaa tulemaan.
-
Lappapuuru on minulle outo sana. Millaista puuroa..... [:-)]
Lappapuurua on murretta,on siis lappapuuroa.
Vispipuuroa on,niinkuin Tiina sanoi. Puolukasta tehtiin ja joskus punaisista viinimarjoista eli viinamista. :-))
Veripalttua meillä ei muistaakseni tehty vaan paistettiin verilättyjä.Olen tehnyt niitä itsekin muutama vuosi sitten. [:-P]
Veriruokia olikin vain syksyllä teurastusaikaan.Sitten kun oli pakastin,niin sai muulloinkin.
Tuttu puuro, nimi vaan oli murteella jota en tunne. Paljon on tullut sitäkin syötyä, oli usein aamupuuronakin ennen kouluun lähtöä. Tai sitten puolukka-ruispuuroa.
Tämä on mukava kun meitä on eri murrealueilta, aina oppii jotain uutta. [:-)]
Myös meillä syötiin verilättyjä puolukkahillon kera teurastusaikaan.
-
Pulla oli arkikielessä känttyä meilläpäin ja ohukaiset räiskäleitä. Miehen äiti teki kuulemma lappapuuroa, se ei ollut samanlaista kun vispuuro, jottai marjoista kuitenkin. Vispipuuron teen puolukoista, mutta punaherukoistakin se onnistuu ja sekaan mannaryynejä, jäähtyneenä vispataan.
-
Vispipuuron voi tehdä myös happamista / kirpeistä omenoista ja raparperistä. Puurosta tulee silloin vaaleaa, mutta hyvää niinkuin puolukoista, karpaloista ja viinimarjoista.
Meilläkin sanottiin pullaa nisuksi ja käntyksi. Äiti teki joskus nisumaitua: Pullanpaloja, maitoa ja sokeria (vaniljasokeria voi laittaa mausteeksi ja kanelia myös). Sekoitetaan ja nautitaan.
Ankkastukki on Etelä-Pohjanmaalla pullapitko.
-
Kuivista ruisleivän käntyistä, eli kannoista tehtiin leipäressua
samalla tavalla ku se Inken kampsupaisti. Voita sekkaan ja sokeria ja maitoa päälle.
Kuivasta nisupitkosta tehtiin köyhiä ritareita. Ja olihan ne hyviä. :-))
-
Leipäressu oli joskus iltapalana. Hyvältä maistuikin ja lämmin maitohan on hyvä unilääke, jos sitä nyt sen ikäsenä tarvittiin. Ensin koulussa päivä ja sitten vielä ulkona mäkeä laskemassa tai muuta kavereiden kanssa puuhailemaasa. Tuli uni ihan helposti. :-))