Pönttöfoorumi

Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Parus Major - 12.01.12 - klo:20:31

Otsikko: Onnittelurunoja
Kirjoitti: Parus Major - 12.01.12 - klo:20:31
Piti oikein tehdä historiaa ja aloittaa uusi aihe, ensimmäinen tänä vuonna ja muutenkin pitkästä aikaa!

Täältä foorumiltahan löytyy apua asiaan kuin asiaan ja nyt minä tarvitsisin nuorekkaalle ja rakkaalle 60 vuotiaalle serkkulikalleni onnittelurunon/ajatelman tms. kun pitää synttärijuhlat lauantaina!

Jotain persoonallista, ei mitään sellasta lässyn lässyn juttua. Siinä saisi näkyä luonto, positiviisuus yms.

Vinks, vinks [:-)]
Otsikko: Vs: Onnittelurunoja
Kirjoitti: telkkinen - 12.01.12 - klo:22:40
Ei taida ihan onnitteluruno olla mutta puhutteleva kuitenkin.


Pieni laulu ihmisestä
Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.

- Tommy Tabermann -
Otsikko: Vs: Onnittelurunoja
Kirjoitti: zeener - 12.01.12 - klo:22:45
Ei tääkään nyt onnitteluruno ole mutta kaunis...

Tämän maiseman syliin synnyin
metsän kämmenelle
Opin hengittämään sen tahtiin
Syvään. Kiireettä.
Opin sen askeleet. Laulut.
Sen osaksi juurruin.
Opin näkemään metsän puilta,
puut metsältä.
Kuulemaan perhosen lennon,
näkemään tuulen liitelyn
niityn yllä.
Nyt
missä tahansa
mutta kotona tässä maisemassa.


Tätä metsää rakastan:
naavapartakuusia
suopursusoita
kivikkorinteitä
neulaspolkuja
Rakastan iltaan hiljenneenä
kevään lauluja helisevänä
myrskyssä kohisevana.
Tätä karua
hoitamatonta.
Keloineen pahkoineen
lahorastaineen.
Tätä metsää rakastan.
Tätä maata.


Maaria Leinonen
Otsikko: Vs: Onnittelurunoja
Kirjoitti: Tiina - 13.01.12 - klo:09:38
Naisen iän arvoituksen
eessä vaikenee.
Hän on aina nuori niinkuin
kukka, pääskynen.
Elämänsä iloa on kautta vuosien,
eikä hänen vartensa oo
orja kuosien.
Vaikka kulta kutriensa
vaihtuis hopeaan,
nuoreks' häntä sanoa saa
silti ainiaan.
Sillä sydän nuorena kun
vainen päilyvi.
Kevätpäivä katsehessan
aina säilyvi.




Otsikko: Vs: Onnittelurunoja
Kirjoitti: Parus Major - 13.01.12 - klo:17:51
Kiitos runoista, osa olikin tuttuja. Tuo Zeenerin runo on aika passeli, vähän pitkä mutta se sopisi tälle henkilölle; on kulkenut mun kanssa sieni- ja marjametsissä, tykkää luonnosta. arvostaa noita juttuja mitä runossa. On myös Lapissa mökki  [:-)]

Vieläkö irtoaa? [:-)]
Otsikko: Vs: Onnittelurunoja
Kirjoitti: telkkinen - 14.01.12 - klo:12:12
Arvioi puutarhasi kukkien mukaan,
putoavia lehtiä älköön kirjatko kukaan.
Mittaa päiväsi kultaiset hetket,
unohda kokonaan pilviset retket.
Laske yösi tähtitaivaat,
turhaan uniasi varjoilla vaivaat.
Täytä elämäsi hymyllä,
miksi pilata sitä kyynelillä.
Iloitse jokaisesta syntymäpäivästä,
älä välitä vuosista,
vaan ikäsi laske ystävistä