Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Luppakorva - 10.11.06 - klo:02:24
-
Täytyy sanoa, että minä olen pahasti pöllähtänyt cockereihin [NUT]
Nyt minulla on omat 4 cockeria ja 1 harjakoira, sekä toipilas Ressu-cockeri
ja eilen sain hoitooni 5:ksi päiväksi punaisen mamma-cockerin ja sen 6 ihanaa 2 viikkoista vauvaa sekä
saman kasvattajan 4 kk vanhan cockeripojan, eli jos laskuissa pysyn niin täällä tuhisee
14 karvakorvaa, eilkä tunnu missään.
Kaikki sulassa sovussa ja hotellivieraatkin kuin kotonaan.
Ressu kuntoutuu joka päivä pikkuhiljaa. Nyt on jo ihan omatoimisesti liikkeellä ja
käy itse syömässä, ei tarvitse herätellä. Kivut ovat pysyvästi pois. Poika leikkii
ja laajentaa aluettaan, eikä törmäile enään niin paljoa. Kunhan päästäisiin noista
kortisonilääkkeistä vähitellen eroon. Tähän asti on ollut ihan hiljainen, mutta
tänään äänteli leikkiessään aasi-ihaan kanssa. Superjuttu.
Kasvanutkin on nyt tasaisesti. Ottelen kohta kuvia.
-
On sinulla Luppakorva nyt iso koirahoitola kodissasi [:-)] siis 14 koiraa pennuista aikuisiin asti.Tuossa määrässä koiruleita ei aika käy varmasti pitkäksi,paremminkin saattaa pitää kiirettä sinulla seuraavat päivät.Odotellaanpa kuvia sinulta tuosta isosta koiraperheestäsi.
-
Saatkos kaikki samaan kuvaan?
On sinulla laumaa kerrakseen ja ulkoilutettavia piisaa. Pysyy Emäntä vetreenä.
-
tarkkana saa varmana olla että kaikki löytyy ruoka-aikana ja muutenkin ei varmastikaan käy aikapitkäksi [:-)] [:24] [:24]
-
Jo on taidon näyte neljätoista koiraa ja kaikki sovussa [:-)] Hommia teillä riittää ja ihanaa kun Ressu on jo toipunut ja parempaanpäin ollaan meneossa [:-)]
-
Nythän voisi Luppakorvan perheessä laulua laulella,että on korvia tassuja,pulleita massuja jne..
Mukavaa kuulla,että Ressupennut elo on edelleen parempaan suuntaan menossa.Hoitopaikka on ainakin paras mahdollinen.Vaikka kuinka monen tähden loistohotelli [:-)].Tulipa hyvä mieli tätä lukiessa.Aina se vie tätä omaakin kurjaa oloa parempaan suuntaan..siis flunssaa..vain,tälläkertaa.
-
Cockerit ovatkin maailman ihanimpia koiruksia :-))
Mutta kyllä siellä siulla vilskettä riittää [:-)] ja ihania uutisia Ressusta, kuvia odotellaan [:-)]
-
Nyt mennään todella jo lujaa Ressun toipumisen kanssa, niin ettei kuviakaan ehdi ottaa.
Pikku-prinssi oli taas tänään ulkona ja viihtyi siellä todella hyvin. Pakko pitää pannassa ja hihnassa, kun
meno oli niin kova. Ulkona liikkuminen sujuu paremmin kuin sisällä, eikä horjuttanut yhtään. Nyt alkoi
jo äänet ja hajut/tuoksut kiinnostaa. Poika on nyt kahtena päivänä haukahdellut pari kertaa ja ihan
oikean cockeripojan äänellä. Häntä heiluu ja olen joutunut jo ihan kieltämään, kun puri imurinletkua ja
tuolin jalkaa. Ihanaa kieltää tuota pientä, hellästi tietenkin, mutta se tuntuu niin normaalilta.
Sana normaali on todella jo lähellä tuon pienokaien kohdalla.
Soitin tänään Jorma Jussilalle, joka on luennoinut vastaavanlaisista aivorunko-oireista ja lähinnä vesipäästä.
Hänhän on toiminut paljon Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Hänen mielestään on selvää, että pennun
oireet ovat trauman jälkitilaa, eivät synnynnäisiä. Koska ollaan varmasti tietoisia, että trauma on sattunut.
Hän sanoi heti, että älä hellitä vaan jatka aktiivisti pennun kanssa. Usein näin nuorena saadut, "tällin" aiheuttamat
oireet/vammat korjaantuvat hyvin tämän ikäisellä ja koirasta tulee ihan kelpo koirakansalainen ja hyvä kotikoira.
Kunhan saadaan tuo kortisoni pois listalta vähitellen.
Arvatkaa tuliko mieleni iloiseksi.
Tähän mennessä olen saanut hieman negatiivisempia ennusteita ja neurologi on enemmän sitä mieltä, että
pennulla on jotain synnynnäistä ongelmaa.
No minä ainakin uskon Ressun vahvaan elämänhaluun ja parantumiseen.
-
Imurin letkun puremisesta Ressulle [:5] [:5] [:5]
-
Ihania-ihania uutisia Ressusta. Sinun hyvässä hoidossasi Ressu paranee kokonaan, uskon niin. On Sinulla siellä "pientä" vipinää, kun tuollainen lauma koiruuksia on vauhdissa [:-)]. Niin, ja mukavaa, kun Ressullakin on jo koiruudet mielessä, kuten imurin letku ja tuolin jalka :-)). HIENOA!!! [:5]
-
Ai kun ihanaa, kun Ressu jaksaa jo telmiä ja mukavaa, kun olet saanut eläinlääkäriltä parempia uutisia.
[:-)]
-
Olipa mukava uutinen Ressusta. Kivaa, et nuin on toipunut, et imurinletkua puree. Ei muuta ku poikki vaan. :-)) :-))
-
Ihanan suloisia uutisia Ressusta....kaikki menee hyvin...näin uskomme koko pönttölänväki..
(http://www.animierte-tiere.de/Hundeseiten/Freunde%20.gif)
-
Cockerit on ihania [:34]! Vuonna -82 kun aloittelin kenneltytön uraani niin aloitin sen cockerikennelissä. Myöhemmin omistin itsekin yhden mutta se kärsi ns "punaisen cockerin syndroomasta" ja piti lopettaa kolme vuotiaana. [:-(]
-
Saako kysyä, mikä on punaisen cockerin syndrooma? Minä kun en ole koskaan sellaisesta kuullut.
-
Vihdoin onnistuttiin ennen nukkumaanmenoa saamaan nuo nuoretkin koirat
kuvaan mukaan, eli tässä tämä lauma potretissa (Stellan sylissä pikku-prinssi)
(http://www.geocities.com/kennelgoldbirds/AAAAKOIRULIINIT.JPG)
ja tässä pikkaraiset
(http://www.geocities.com/kennelgoldbirds/AAAPIKKUISETPUNAMUSTAT.JPG)
-
Kuinka kiltisti ja hienosti poseeraavatkaan nuo kaikki koirat kuvassa [:-)] Koiranpennut puolestaan emonsa kanssa ovat suloisia ja lutusia [NUT] [NUT]
-
On ihanat perhekuvat!
-
Hienot ryhmäkuvat [:-)] [:-)]
-
Vau! [:-)]
Vai pitäisikö sanoa HAU! [:-)]
-
Hau..Hau... [KIPPIS] No johan on onnistuneet kuvat [KIPPIS]... Hau.. Hau
-
(http://www.boxer-von-der-einoede-stockmann.de/puplove.gif)Tosi kiva saada lukea näin positiivia juttuja/uutisia.Näistä elämämme sulostuttajista,ei ikinä ja koskaan saa tarpeeksi.
Kuvia katselee mieluusti.
Aina kannattaa antaa kaikille mahdollisuus on yksi mottoni.On se kasvi tai elollinen olento..
-
Oi että, miten hienosti tuollainen määrä koiria on saatu "olemaan nätisti" kuvauksen aikana. Jokainen koira vielä tosiaan poseeraa ylväästi. Meidän koira ottaa aina sellaisen alistuvan "voi ei, taas tuo kuvaa"-ilmeen. Ja entäs sitten ne pikku pennut. Voiko suloisempaa enää olla?
-
Ihania koiruuksia [:-)]
-
Minuakin rupesi kiinnostamaan se punaisen cockerin syndrooma. Saisiko valaistusta? [?]
-
Pysyivät nuo luppikset ja yks pystis kokonaisen 5 minuuttia paikallaan, mutta sehän riitti [:-)]
Muistutuksena vaan, että näistä koirista 8 on hoidossa (punainen äiti LiiLuu lapsineen ja tuo blue roan pentu Viljo)
Tänään lähtevät takaisin kotiinsa, tietty pieni helpotus minulle [NUT]
Punaisen cockerin syndrooma:
ilmeisesti tarkoittaa raivosyndroomaa, jota esiintyy yksivärisillä punaisilla ja mustilla cockereilla joissain linjoissa.
Tämä hoidossani oleva punainen on valtavan hyväluonteinen, kun ajattelee, että sillä on kohta 3 viikkoset pennut
täällä meillä ja silti hyväksyy koko lauman. Aivan kerrassaan ihana luonne ja valtavan hyvin hoitaa vauvojaan,
vaikka luulisi olevan vähän täällä stressiä vieraassa paikassa.
Aika paljon tuota syndroomaa ollaan jo saatu pois karsittua, tiedän linjoja missä sitä on ja tiedän ainakin yhden
ehdottoman hyvän kasvattajan, jonka linjoissa minä en ole nähnyt 8 vuoteen yhtään huonosti käyttäytyvää
yksilöä, päinvastoin aivan mahtavia luonteita ja näyttelykehässä iloisesti häntäänsä heiluttavia.
Nämä yksiväriset ovat olleet näyttelykehissä hieman sellaisia vähemmän iloisesti liikkuvia ja sen vuoksi
nyt harrastetaan jonkunverran yhdistelmiä, joissa toinen osapuoli on kirjava (tähän sekoittamiseen on saatu vasta viime aikoina lupa.
Näin saadaan tätä iloista luonnegeeniä siirrettyä myös yksivärisiin.
Yksivärisiä ostettaessanne kannattaa todella tarkkaan tiedustella juuri tätä luonnetaustaa.
Ei kannata kuitenkaan pelästyä, sillä asian eteen on todella tehty valtavasti työtä jalostuksessa ja
ongelma on pienempi kuin aikaisemmin.
-
Telkkinen sanoi: On se kasvi tai elollinen olento..
Mun täytyy tunnustaa, että en voi edes kasveja heittää pois, jos niissä on vähänkin elämää,
en kertakaikkiaan raski. Varmaan tulee vielä monta pulmaa matkalleni, mutta tälle luonteenpiirteelleni
en voi mitään.
Kerrotaan, että jos löydät roskista hylätyn kasvin, se tulee rehottamaan luonasi 100 vuotta :-))
niin kiitollinen se on pelastumisestaan
-
Meillon ollu kirjavia ja nyt meillon tuo yksivärinen Toivo ja miun täytyy sanoa, että oon kauhian tyytyväinen tuosta Toivosta, tottahan Mammi ja Napu oli ihan mielettömän rakkaita, mutta mie ite tykkään tuosta hiukka rauhallisemmasta cockerista, mikä on yksivärinen. Ja onneksi Toivo sattui olemaan aivan mielettömän hienoluonteinen. :-))
-
Luppakorva, oletpa aivan ihana [:-)]
Minäkään en koskaan raski heittää mitään kasvia pois, ja roudasin jopa kesän pihakukat sisälle talvehtimaan, kun minusta oli surkea ajatus jättää ne vaan sinne paleltumaan.
Suloisia koiruleita ja uskomatonta että koko lauman olet saanut tuollalailla poseeraamaan! :-O
Mitäs pikku-prinssille kuuluu, joko hällä on uusi nimi? [:-)]
-
[:-)] Voikun sievästi poseeraavat kuvissa koko poppoo, ihana kuva [:-)]
-
Pikkuprinssi se vaan paranee ja paranee silmissä. Törmäily on vähentynyt ihan huikeesti ja
pään muoto on miltei normaali. Ei enään korkeata otsapengertä, joka todella sai sen näyttämään
vesipäältä. Silmät vielä vähän pullottaa.
Olen kyllä valmis uhraamaan sen eteen, niin että, jos vain on mahdollista, vien sen vesijumppaan sitten
vähän myöhemmin, jotta se saisi lihaksia luittensa ympärille. Nythän ei vielä, onko kortisoni vaikuttanut luuston kehitykseen.
-
Onneksi on muitakin samanlaisia.Jokin aika sitten toin kukan itselleni minkä kukkakauppias tuttuni olisi heittänyt roskikseen.Nyt kukkii tosi kauniisti,kukka on kohtalonköynnös,siis sai mahdollisuuden..vähän sivusuuhun meni tämän koira-aiheen.
Luppakorva on kyllä loistokasvattaja,olen sen ennenkin todennut ja maininnut.Kyllä se koiranpennun ostajalle on lottovoitto,kun vielä saa hoitoapua tarvittaessa ja neuvoja mitkä avittavat yhteiseloa vuosikausia.
-
Voi kun ihanaa kuulla taas uusia hienoja uutisia!
-
Voi jestas...miult män ihan sydän sykkyrälleen tuota ryhmäkuvaa katsellessa.. :-O [NUT]..miten voi olla koirulit noin kuvauksellesia????????? :-O..Niin kauniita.....