Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Mesis - 30.11.21 - klo:22:23
-
Luukku 1
(https://cdn.pixabay.com/photo/2021/11/08/14/15/background-6779221__340.jpg)
Jouluaskartelua
https://www.youtube.com/watch?v=pa9wUEwMD1k
-
Luukku 2
https://www.youtube.com/watch?v=9BmoafN_nGo
-
Luukku 3
(https://cdn.pixabay.com/photo/2020/10/23/14/02/snow-5678816__340.png) (https://cdn.pixabay.com/photo/2020/10/24/13/55/bullfinch-5681635__340.png)
Joulupöytäaskartelua
https://www.youtube.com/watch?v=YjhTUwTisQ8
-
Luukku 4
(https://cdn.pixabay.com/photo/2021/11/27/18/19/snowmen-6828681__340.jpg)
https://www.youtube.com/watch?v=vI6zFNgsGTA
-
Joulukalenterin 5. luukku
5.12., 2. Adventtisunnuntai
Kunnian adventti
Toisen adventtisunnuntain, kunnian adventin (Adventus glorificationis) aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla eli niin sanottu toinen tuleminen. Toinen kynttilä on jouluilon sytyttäjä.
___________________________________________________________
Hollannissa Sinterklaas tuo lapsille lahjoja 5.12.
Sinterklaas on vanha belgialais-hollantilainen perinne, joka pohjautuu taruun Pyhästä Nikolauksesta, lasten pyhimyksestä, jonka syntymäpäivä on 6.12. Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä oli Myran piispa ja hänet on nimitetty pyhimykseksi niin katolisen kuin ortodoksisen kirkon piirissä. Nikolaos on osaltaan ollut antamassa hahmoa modernille Joulupukille.
Sinterklaas tulee veneellä Espanjasta ja hänellä on valkoinen hevonen, joka voi ratsastaa talojen kattoja pitkin ja hän saapuu koteihin mustan apulaisensa Zwarte Pieten kanssa savupiipun kautta ja jättää takan eteen jätettyihin kenkiin lahjoja lapsille. Sinterklaasia juhlitaan Hollannissa 5.12., Belgiassa lahjat jaetaan vasta päivää myöhemmin. Sinterklaasilla ei kuitenkaan ole tekemistä joulun ja joulupukin kanssa. Siellä nimittäin lapsilla on hyvät oltavat. Lahjoja tulee kahteen otteeseen, koska joulupukki vierailee sitten jouluna.
-
Hyvää itsenäisyyspäivää!
-
Joulukalenterin 7. luukku
https://youtu.be/OfSESrxRtSE
-
Joulukalenterin 8. luukku
Jean Sibeliuksen päivä
https://www.youtube.com/watch?v=bi8Imt6P5iM (https://www.youtube.com/watch?v=bi8Imt6P5iM)
Hyvää Joulun aikaa! (http://www.picturesanimations.com/c/christmas_clocks/033.gif)
(http://www.picturesanimations.com/c/christmas_cards/XMASTREE.gif)
-
Luukku 9
(https://www.cosgan.de/images/midi/xmas/d100.gif)(https://www.cosgan.de/images/midi/xmas/d100.gif)(https://www.cosgan.de/images/midi/xmas/d100.gif)
Tähdet pienet tuikahtaa,
meiltä huolet poistaa.
Revontulet hulmuaa,
valo meille loistaa.
Tähdet maata katselee,
loimu yötä valaisee,
meille uuden riemun suo,
joulun ihmisille tuo.
– Z.Topelius –
(https://www.cosgan.de/images/midi/xmas/d100.gif)(https://www.cosgan.de/images/midi/xmas/d100.gif)(https://www.cosgan.de/images/midi/xmas/d100.gif)
-
Tontut on nyt liikkeellä, muistakaa olla kilttejä [:-)]
-
Joulukalenterin 11. luukku
Iloista Joulun odotusta kaksi-ja nelijalkaisille pönttöläisille !
-
Joulukalenteri 12. Luukku , 3. Adventtisunnuntai
Hengen adventti
Kolmantena adventtisunnuntaina, hengen adventtina (Adventus spiritualis), puhutaan Johannes Kastajasta ja hänen kehotuksestansa katumukseen ja parannukseen. Kolmas kynttilä on joulurauhan tunnus.
106 vuotta sitten, (12.12.1915), syntyi Frank Sinatra, joka levytti myös monia tunnettuja joululauluja.
White Christmas
https://youtu.be/agj5UOiIE9I
Let It Snow! Let It Snow! Let It Snow!
https://youtu.be/sE3uRRFVsmc
-
Luukku 13
Tänään askartelemme käpykuusia
https://www.youtube.com/watch?v=Gir8xdFOaIw
https://www.youtube.com/watch?v=uXwO8hTskkY
(https://cdn.pixabay.com/photo/2021/12/01/16/55/christmas-tree-6838541__340.jpg) (https://cdn.pixabay.com/photo/2016/11/23/15/37/christmas-tree-1853582__340.png) (https://cdn.pixabay.com/photo/2018/06/21/16/07/christmas-3488819__340.jpg)
-
Joulukalenterin 14.luukku
Täten julistetaan kaikille eläimille – metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille – joulurauha.
KOIRIEN JOULU
Koirat viettävät kodeissa perheenjäseninä joulua siinä missä ihmisetkin. Erojakin silti löytyy. Suomen Eläinlääkäriliitto muistuttaa joulun alla, että joulu tuo mukanaan myös vaaroja lemmikeille. Sen mukaan pääsääntönä on, että mikään ihmisten jouluun liittyvä jouluruoka ei ole soveliasta koirille.
Erityisesti suklaa ja joulukukat ovat myrkyllisiä koirille. Mitä tummempaa suklaata, sen myrkyllisempää ja sitä pienempi pala voi olla vaaraksi. Myöskään ihmisten hampaita hoitavat xylitolituotteet eivät hoida koiran terveyttä, päinvastoin.
Joulukukista kaikki tunnetuimmat, niin joulutähti, amaryllis, hyasintti kuin tulppaanitkin ovat myrkyllisiä.
Jouluruoista monet ovat liian suolaisia eivätkä muutenkaan kuulu koiran normaaliin ruokavalioon. Koiran ei ole välttämätöntä saada samoja jouluherkkuja, joita ihmiset nauttivat.
Myös lahjanarut, käärepaperit ja lasten lelut on syytä muistaa pitää koiran ulottumattomissa myös joulun aikaan.
Jouluna koirakin saa lahjoja
Ehkä harvempi tietää, että vanhoina aikoina koiralle annettiin tavanmukaisesti joululahjaksi kaulaan laitettava rinkiläketju. (Pohjois-Pohjanmaan museo)
Vaikka koiralle eivät sovikaan ruuaksi samat jouluherkut, kuin ihmisille, niin toki koirakin saa jouluna ruokalahjojakin. Puruluut ja erilaiset lelut odottavat jouluna kuusen alla onnellista saajaansa. Koirien pienet ja isot, kovat ja pehmeät paketit voivat sisältää mitä erilaisimpia lahjoja. Koirille annettavien lahjojen kohdalla sopii ohjeeksi sama kuin ihmisille annettaville lahjoillekin, eli on mietittävä sitä, mitä lahjansaaja lahjaksi haluaisi ja mikä lahjaksi siten parhaiten sopisi.
Onnellista Joulun odotusta kaikillle!
https://m.youtube.com/watch?v=2s_QgMCW9ks
-
https://youtu.be/cW1UI11a7Bk
-
Tontut on juomassa glögiä
-
Joulukalenterin 17.luukku
https://www.youtube.com/watch?v=brNgMD40l54
Rauhallista Joulun odotusta!
(http://www.picturesanimations.com/c/christmas_window/10.gif)
-
Joulukalenterin 18.luukku
https://m.youtube.com/watch?v=IWRcSfswDR4
Ei itkeä saa, ei meluta saa,
joku voi tulla ikkunan taa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Nyt nimien kirjaan merkitään taas:
tuhma vai kiltti, ajatelkaas!
Joulupukki matkaan jo käy.
Taas pienet tontut liikkuu
ja muistiin merkitsee,
niin joulupukki tietää saa,
kuka lahjat ansaitsee.
Siis: Ei itkeä saa, ei meluta saa,
sopu on paljon mukavampaa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Ken lelut nuo saa,
ken pelit nuo saa?
Monta on pientä odottajaa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Hän nuketkin hienot tytöille tuo,
pojille autot upeat nuo.
Joulupukki matkaan jo käy.
Ja kohta luona kuusen
taas juhlaa viettää voi,
taas lahjakääröt aukaistaan
ja joululaulut soi.
Siis: Ei itkeä saa, ei meluta saa,
tonttu voi tulla ikkunan taa.
Joulupukki matkaan jo käy.
-
Joulukalenterin 19. luukku
Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis), on monissa kirkkokunnissa omistettu Marialle. Niin on vuodesta 2000 lähtien ollut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, jotta se erottuisi selkeämmin kolmannesta adventista. Neljäs kynttilä on rakkauden kynttilä.
Tuima talven on pakkanen,
tähdet kiiluvat yössä.
Kansa kartanon hiljaisen
nukkuu jo, uupunut työssä.
Verkkaan vaeltaa kiekko kuun,
lunta täynnä on oksat puun,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.
Ometan ukselle vaiti jää
harmaana hankea vasten,
kuuta taivaalla tirkistää
tuttuna vanhain ja lasten,
katsoo muuria hongiston
takana nukkuvan kartanon,
pohtien iäti uutta
ongelman salaisuutta.
Kouransa partaan ja tukkaan vie,
puistaa päätä ja hilkkaa –
”ei, tämä pulmista vaikein lie,
ei, tämä järkeä pilkkaa” –
heittää, niin kuin jo kiire ois,
moiset pulmat ja mietteet pois,
lähtee toimeen ja työhön,
lähtee puuhiinsa yöhön.
Aitat tutkii hän peljäten
lukkojen auki jäävän –
lehmät lehdoista uneksien
torkkuvat oljilla läävän.
Ruuna myös unen heinää syö,
suitset ja siimat ei selkään lyö:
seimeensä saa se tuohon
tuoreen ja tuoksuvan ruohon.
Lampaat ja vuonat karsinaan
makuulle jättää ukko.
Kanatkin nukkuvat orsillaan,
ylinnä ylpeä kukko.
Koppiinsa Vahti vainun saa,
nousee ja häntää heiluttaa,
tonttu harmajanuttu
Vahdille kyllä on tuttu.
Pirttiin puikkii hän nähdäkseen
isäntäväkensä oivan,
tietäen heidän siunanneen
tonttunsa työn ja hoivan;
sitten hiipii hän lasten luo
nähdäkseen vesat hennot nuo;
ken sitä kummeksis juuri:
hälle se onni on suuri.
Halki sukujen vaihtuvain
seuras hän ihmeellistä
näkyä pienten nukkujain –
mistä he saapuivat, mistä?
Polvi varttui ja ahkeroi,
vanheni, lähti – mut minne, oi?
Ongelma eessä on jälleen,
selvittämättä tälleen.
Viimein jää ladon parveen hän,
siellä hän vartoo kesää
tuoksussa heinän lämpimän
lähellä pääskysen pesää:
vaikka pääsky nyt poissa on,
kukkiin noustessa nurmikon
saapuu se tänne varmaan
seurassa puolison armaan.
Silloin se laulaa ja tirskuttaa
matkamuistoja tieltä,
mutta ei tunne ongelmaa,
näin joka vaivaa mieltä.
Seinän raosta paistaa kuu
vanhuksen rintaan heijastuu,
kuunsäde kimaltaa partaan
tontun miettivän, hartaan.
Vaiti metsä on lintuineen,
luonnon mahlat on jäässä,
koski vain ihan hiljalleen
pauhaa matkojen päässä.
Tonttu lumoissa kuutamon
kuulevinaan ajan virtaa on,
miettii, minne se vienee,
missä sen lähde lienee.
Tuima talven on pakkanen,
tähdet kiiluvat yöhön,
kansa kartanon hiljaisen
nukkuu aamuun ja työhön.
Verkkaan laskee jo kiekko kuun,
lunta täynnä on oksat puun,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.
– Viktor Rydberg -
-
Luukku 20
https://www.youtube.com/watch?v=cW1UI11a7Bk (https://www.youtube.com/watch?v=cW1UI11a7Bk)
-
Joulukalenterin 21. luukku
Tuomaan päivä
Vanhan kansan joulu kestää Tuomaan päivästä Nuutin päivään asti. Yö on pisimmillään ja päivä lyhimmillään. Arkinen aherrus hiljeni ja alkoi levon ja rauhan aika. Enää ei tehty teurastuksia, pantu olutta, leivottu tai valettu kynttilöitä.
Tuomaan päivän savupirttejä pestiin vedellä ja hiekalla kirkkaan vaaleiksi, minkä takia päivää onkin kutsuttu Tohu- ja Noki-Tuomaaksi. Seinät ja katto peitettiin tuoksuvista petäjäpäreistä punottuihin kuvioihin. Vuoden pimeimpään aikaan kuuluivat myös lattialle levitetyt oljet ja olkikoristeet, jotka ovat vanhoja kasvun, elämän ja luonnonkierron vertauskuvia.
Oluella on ollut erityinen merkitys joulurauhan alkamisessa. Tuomaan päivän tapoihin kuului maistella jo jouluoluen makua. Sanottiin, että »Tuomas tuleepi tuoppi kainalossa». Ihmiset myös söivät yhtä hyvin kuin kekrinä ja loikoilivat paitasillaan pirtin oljilla.
Tuomaan ja joulun välistä aikaa kutsuttu laajalla alueella Suomessa »pesäpäiviksi». Auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään, josta se nousee jouluaamuna ja vuosi aloittaa hitaasti kulkunsa kohti kevättä. Pesäpäivien aikaan ei saanut kehrätä, hakata metsästä puita tai edes vuolla lastuja. Näistä teoista olisi seurauksena onnettomuutta karjalle vai viljalle.
Enää kolme yötä jouluun!
https://youtu.be/w0w3dtU7zdU
-
Luukku 22
https://www.youtube.com/watch?v=UbjqUuwL8Y8
-
PÖNTTÖLÄN JOULUKALENTERIN LUUKKU 23
Nyt kaikki mukaan tonttujen aamujumppaan [:3] [:69] [:71] [:68]
https://youtu.be/eyumeKDMdI4
Ja jumpan jälkeen voit kertoa pönttökavereille uuden tonttunimesi :-))
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!
Toivottaa Taika Porovaara
-
JOULUKALENTERIN LUUKKU 24
RAUHALLISTA JA MUISTORIKASTA JOULUA KAIKILLE!