Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Eläimet => Aiheen aloitti: talitintti - 10.02.07 - klo:20:45
-
Sain vihdoin kamerakännykästä siirrettyä kahden vuoden takaiset kuvat koneelle.
Siellä oli nää kuvat Petestä kun sitä puri kyy koiratarhassa kolme kertaa, kaksi puremaa suupieliin ja yksi kaulaan.
Jälki oli tämmöistä:
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/eee.jpg)
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/kyy2.jpg)
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/isokyy.jpg)
Oli siellä sitten söpö vauvakuvakin kun Petsku on lempilelun kanssa päikkäreillä:
(http://i114.photobucket.com/albums/n279/tyttimikola/peteankka.jpg)
-
Talitintti, miten Pete selvisi kyynpuremista ? Voi kuulemma koiralle olla tosi vaarallista, varsinkin jos pään alueelle purema tulee. Minun molempia kisujani on purrut kyy ja kyllä äkkiä taksilla lähdin lääkäriin viemään. Tulivat tosi kipeiksi.
-
No kyllä oli Petekin kipee! Se oli ensimmäisen viikon niin turvoksissa kun olla voi ja allapäin ja näki että kipuja oli.
Mutta eläinlääkäriin ei menty, soitettiin vaan ja ell oli heti sitä mieltä että liikuttaminen sinne voi olla pahemmasta ja sovittiin niin että sitten lähdetään jos tulee hengenahdistusta tai sydämen tykytystä tai jos ei pysty syömään/juomaan. Ei tullut ja pystyivät syömään sekä juomaan.
Fiinu (kultainennoutaja) sai yhden pureman kaulaan samalla kertaa mutta sille ei pahemmin tullut edes turvotusta. Ilmeisesti siinä oli käynyt niin että Pete sai ne ensimmäiset puremat ja Fiinu ei sitten saanut niin paljon myrkkyä. Kyy oli siis luikerrellut koiratarhaan.
Molemmat koirat sai ensiapuna kortisonia (mulla ei ollu kyytabletteja mutta oli Hydrocortison tabletteja) ja sitten ne sai vielä antibioottikuurit.
Turvotus kesti muistaakseni pari viikkoa, kaulaan tullut pussi laski hitaammin.
Ja Petelle jäi kamala kammo kaikkea sihisevää kohtaan. Edelleen menee karkuun kun limsapulloa avataan tms.
Kun tarkkaan katsoo niin tuossa ylemmässä kuvassa näkyy yhden pureman jäljet, siinä huuleen muodostuneessa roikkupussissa on ihan selvät reijät. Siinä olikin se pahin turvotus.
-
Hyvä kuitenkin että ei käynyt oikein pahasti [:24]
-
Voi toista....onni onnettomuudessa..Voin vain kuvitella koiran tuskaa,omistajien tuskasta puhumattakaan..Ihanaa,että hän selvisi...
-
Kyllä mä itkua pidätellen valvoin koirien vierellä ja laskin joka ikisen hengenvedon ja sydämenlyönnin. [:-(]
-
Voi reppanoita [:´(]
-
No,ei mikään ihme...Aina niitä käärmeitä kesällä pelkää,kun koiran kanssa metsässä liikkuu,mutta koskaan...onneksi ei ole noin ikävästi käynyt kun sinun koirallesi..Talitintti..Mutta kuten kerroit kaikki päättyi teidän kaikkien kannalta hyvin... [:-)]
-
Voi ressu raasua...
Meidän tuttavan koiraa pisti myös käärme ja siltä putosi karvat toisesta jalasta ja toisesta puolesta rintaa. Sit sillä oli jotain häikkää veriarvoissa...en tiedä tarkempaa. Tapauksesta on jo monta vuotta. Koira kyllä selvisi siitä.
-
Ja sen jälkeen tehtiin koiratarhan ympäri käärmeaita. Kai se sinne vettä meni hakemaan kun oli tosi kuivaa silloin, ojat ja kaikki kuivana. Ja Pete oli sellanen 1 vuotias utelias pojannössikkä joka halus tutkia isoa matoa.
Meillä on kyllä joka kesä pihassa kyitä ja ollaan tässä asuttu 70 luvulta lähtien ja ensimmäinen kyy kun puri niin sen piti koiratarhaan mennä puremaan. [:-/]
-
Voi Pete parkaa, on kyllä aika apean näköinen. Onneksi kuitenkin selvisi puremista. [:-)]
-
Uh, onneksi loppu hyvin kaikki hyvin.
Suloinen on tuo Petepieni [:-)]
-
Peten naama näytti samalta kuin Nallen naama pari kesää sitten, iski joku tikku metsässä kaulaan ja kaulaan tuli sitten iso mätäpatti. Patti puhkesi ja siitä tuli märkää ja verta yäk.. Karvat lähti patin ympäriltä ja siihen jäi sellainen euron kokoinen avoreikä...putsailin Betadinellä päivittäin ja äkkiin se umpeusi ja karvatkin kasvoi takasin. Naamaväkki oli kyllä näköinen...ei ollu vielä digiä silloin...
Pete on kyllä symppis koiruli. :-))