Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Linnut => Aiheen aloitti: PiipPiip - 01.05.07 - klo:19:08
-
Tänään löysin keskeltä metsäpolkua pienen linnunpoikasen. Hetken odottelin, josko emo alkaisi varoittelemaan, että olen pesän läheisyydessä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja yhtään lintua ei ollut edes mailla ei halmeilla. Aloin tutkiskelemaan ympäristöä mistä olin linnun löytänyt ja hieman syrjemmässä oli kaksi saman näköistä ja kokoista, mutta kuollutta linnunpoikaa. Mitään hajotettua pesääkään en löytänyt. Olisikohan käki heittänyt poikaset pois pesästä..?
No joka tapauksessa en hennonnut jättää sitä siihen maahan, koska siinä se ei olisi kauaa enään elänyt. Kotiin saapuessani annoin sille heti jauhelihaa pinseteillä, jota söikin hyvällä ruokahalulla.
Nyt onkin kysymys, että olisikohan täällä Tampereen seudulla ketään eläinrakasta lintuexperttiä, kuka haluaisi tämän hoitton :)
Vai mitä sille pitäisi tehdä...?
-
http://www.pesu.org/suojelu.htm
-
Eipä ole Pesussa ketään kotona [:-(]
-
Löytyisiköhän täältä neuvoja http://www.sey.fi/valvojat/valvlue2.html#satakunta
-
Ei siinä ainakaan käki ole tähän aikaan vuodesta asialla, sillä niitä ei ole juurikaan tänä vuonna vielä havaittu Suomessa. Itse asiassa aika harvalla lajilla on vielä tähän aikaan poikasia. Et sattunut ottamaan kuvaa näistä poikasista?
Kuinka suuri hoidossasi oleva poikanen on? Ilmeisesti se on kuitenkin jo höyhenpeitteinen? Kuinkahan pitkät siipi- ja pyrstsulat poikasella on?
-
Voi poikasraukkoja, osaatko tunnistaa minkä linnun poikasesta on kyse.
-
Lauantaina koiranäyttelyssä kun olin,eräs koirankasvattaja kertoi joku vuosi sitten ottaneensa räksän poikasen kotiinsa kun oli pitkän aikaa seurannut poikasta ja tehnyt havainnon ettei tipua emot ruokkineet...siis vei kotiin ja teki koiranmakkarasta toukan näköisiä suupaloja,johonkin kalkkiin pyöritettynä ja rupesi lintua ruokkimaan..Sai tipun jäämään henkiin ja kun tuli vieroituksen aika räksä päätti ettei lähde minnekään.Jäi heille häkkilinnuksi ja sai kyllä vapaanakin lennellä mielin määrin kuten esim. undulaatitkin joissain perheissä vapaudestaan nautiskelevat.
Lintu oli heidän kaverinsa ja istui olkapäällä kun tämä keinoemo teki ruokaa...viisi vuotta heillä eli.Hän sanoi,että räksä on viisas lintu ja oppivainen,jos vaikka niihin undulaatteihin vertaa joita hänellä oli ollut joskus aiemmin.Ihan hänellä tuli tippa silmään kun kertoi yhteisestä elämästä linnun kanssa,joka päättyi luonnolliseen kuolemaan..
-
Kiitos paljon Hilu avusta! Tuon viimeisen linkin takaa löytyi koti tälle pikku visertäjälle (luonnonvaraisten lintujen hoitaja)
Kyllä oli pikku tipusessa elämän virtaa, ei voinut kuin ihmetellä miten sinnikäs pikkukaveri oli kyseessä.
Söi hirmuisella ruokahalulla jauhelihaa pinsettien päästä ja viserteli iloisesti ja pituutta tällä veijarilla oli 3 cm korkeintaan [:-)]
Sulatti kyllä niin sydämen, että tänään oli jo vähän haikea olo, kun uuteen kotiin lähti, mutta parempi näin.
Tässä vielä kuva pikku kaverista ja kyseessä on Viherpeipon poikanen ja ikää varmaan muutamia päiviä.
-
Mukavan näköinen kuva [:-)] [:-)] ja hyvä että apua löytyi [:-)]
-
Näiden peippolintujen poikaset viipyvät pesässä yleensä reilut pari viikkoa ja tuo poikanen ei ole enää ihan pieni. Sillä on esim. poikasuntuvat suurelta osin jo korvautuneet varsinaisilla höyhenilla ja muutenkin sillä on kauttaaltaan höyhenpeite. Myös siipisulat ovat jo kasvamassa. Itse arvelisin linnunpoikasen iäksi noin 10-13 päivää eli poikanen on muutamaa päivää vaille valmis lähtemään pesästä.
-
Onpas kuvassa söpöliini [:-)] [:36]
-
Jokos niillä on jo poikaset. Mun surusilmä vain syöpötteli vielä iltasella tuossa laudalla. Vaimokin siinä hyppeli. Pesävärkkejähän ne kyllä on kantaneet jo rupiaman.
*hienoa että selvisi elämästä hengissä!
-
Hyvä, että poikanen pelastui. Aika söpöliiniltä näytti siinä peiton päällä [:-)]
-
Olipa söpön näköinen ja pieni [:-)] [:-)]
-
Kiitos paljon Hilu avusta! Tuon viimeisen linkin takaa löytyi koti tälle pikku visertäjälle (luonnonvaraisten lintujen hoitaja)
Kyllä oli pikku tipusessa elämän virtaa, ei voinut kuin ihmetellä miten sinnikäs pikkukaveri oli kyseessä.
Söi hirmuisella ruokahalulla jauhelihaa pinsettien päästä ja viserteli iloisesti ja pituutta tällä veijarilla oli 3 cm korkeintaan [:-)]
Sulatti kyllä niin sydämen, että tänään oli jo vähän haikea olo, kun uuteen kotiin lähti, mutta parempi näin.
Tässä vielä kuva pikku kaverista ja kyseessä on Viherpeipon poikanen ja ikää varmaan muutamia päiviä.
Mukava olla avuksi [:-)] Onpa hellyttävä pikkuinen kuvassa.
Tervetuloa PiipPiip foorumille!
-
Voi mikä pieni suloisuus.
Ihanaa, kun löytyy avuliaita ihmisiä auttamaan pikkuisia.
Ja tervetuloa pöntölle Piippiip [:-)]
-
Suloinen pikku-tipi oli. Hienoa, kun hoivasit sitä ja tosiaan, tervetuloa PiipPiip.
-
On hieno asia, että hoivasit tipua PiipPiip! Ja tervetuloa tänne Pönttölään! [:-)] [:-)] [:-)]
-
Tervetuloa pönttölään PiipPiip, eläintenystävät ovat ihania
-
Itse löysin peipon poikasen viime kesänä henkihieverissä. Oli kova helle ja linnunpoikanen kökötti suoraan auringossa ja oli kuumissaan, niin että koko otus heilui hengityksen tahdissa. Kehitysvaihe oli suunnilleen sama tämän ketjun linnun kanssa, eli oli pudonnut jostain syystä pesästä. Sain sen onneksi juomaan hiukan vettä pudottamalla pisaroita nokkaan, ja se tointuikin yllättävän paljon jo siitä.
Syömään en sitä kuitenkaan saanut. Pihalla oli tilapäinen ruokinta (kannon päällä), ja siinä eräs peippopariskunta kävi välillä syömässä. No, ei muuta kuin lintu tähän ruokintapaikalle ja odottamaan. Pian toinen vanhemmista saapuikin paikalle ja oli yllättynyt kun poikanen oli kannolla, ja jopa pelästyi tätä kun poikanen lähti taapertamaan kohti. No, kuitenkin se onneksi alkoi ruokkia poikasta. Vähitellen emo johdatti sen metsäsemmälle alueelle, ja poikasen onnistui kiivetä maassa olevaa oksaa pitkin tiheän pikkukuusen oksalle, noin 30 cm korkeudelle maasta. Lähes samassa paikassa se olikin peräti 3-4 päivää, ja emolinnut kävivät sitä siinä ruokkimassa, kunnes se alkoi liikkua enemmän ja kiivetä korkeammalle. Parin päivän päästä tästä se osasi jo lentää. Mission completed!
Eli jos pihalla, mistä poikanen on löytynyt, on ruokinta, ja saman lajin lintuja siinä on käynyt niin kannattaa koittaa josko onnistuisi sama homma. Tälläiset metsälöydöt ovat sitten hankalampia, mutta onneksi tässä tapauksessa poikanen jo syökin. [KIPPIS]
-
minäkin olen löytänyt viherpeipon se oli kai lentänyt vastaantulevan auton tuulilasiin ja oli keskellä tietä ei mitänkään kehuttavassa kunnossa päätin ottaa sen ja saada selville kenties että mikä sillä on mutta en saanut sitä syömäänenkä oikeastaan juomaankaan. mutta suurin ihmettelyn aihe oli se että se ei ääntänyt ja ei laisinkaan avannut suutansa ja lopulta eräänä aamuna se kuoli.mutta en tiedä miksi . [?]
mutta muistan myös toisen tapauksen jossa kalalokin poikanen löytyi pahasti kasyuneena ja eksyneenä pihaltamme mutta otin sen hoiviiin ja ruokin sitä ja annoin sen kuivatella oikein hyvässä paikassa. lentoon opettaminen oli hupaisaa mutta kun se oppi lentämään se myös lähti omille teilleeen se oli aika onnistunut [:-)]
-
Kova tällä päähän [:-(]
Kalalokille kävi sitten paremmin [:-)]
Elämässä tulee eteen surua ja onneksi iloakin.