Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Kaarin - 09.11.07 - klo:12:56
-
Missä mielestänne on koulukiusaajan paikka koulussa?
- rauhallisen ja opiskelusta pitävän oppilaan vieressä
- eläväisen ja ei opiskelusta erityisesti pitävän vieressä, vai
erityisluokassa?
Mielestäni erityisluokassa.
Ei ollut ollenkaan kivaa, kun tyttäreni viereen laitettiin aivan mahdoton poika.
Hänen pahoinvointi johtui täysin perhee juomatottumuksista. [:-/]
Pojan kanssa kun keskustelin, oli hän tosi fiksu ajatuksiltaan ja mukava.
Sit vaan sai niitä riivauskohtauksia, et todellisuus unohtui, eikä kukaan ihminen ollut hänen mieleen. [:-(]
Koulusta perusteltiin, et häiriköitä laitetaan rauhallisten viereen, että saisivat esimerkkiä miten käyttäytyä!
Ymmärrän häirikön puolesta, mut en ymmärrä, et mitä kasvattajia rauhalliset oppilaat ovat ja miksi heidän tuntia saa häiritä?
Jotenkin toi ei mee mun kalloon!!! [:-/]
Sellainen lisäys, et pojan isä lähti oman käden kautta maailmasta, kertoo et hätä on perheessä. [:-(]
-
Eiköhän erityisluokka ole paras paikka. Saavat asiantuntevaa opetusta.
-
Ilman muuta erityisluokka. He saavat siellä varmaan sitä huomiota, jota ovat jääneet vaille....
-
Kaarinin kuvailemassa tapauksessa varmasti erityisluokalla ja varmasti tarvitsisi tuollainen oppilas vähän muutakin apua.
Sitten taas joskus eri syistä erityisen levottomia oppilaita on aika hyvällä menestyksellä integroitu tavallisiin luokkiin avustajan kanssa. Meidän toisen koululaisen luokalla on tällainen tilanne luokassaan. Toimii ihan hyvin.
-
Erityisluokka jossa saa erityisopetusta, onhan noissa onnistuttukin, siis kiusaaja on ymmärtänyt miltä kiusatusta tuntuu ja päinvastoin kun tuo on ollut käsittelyn alla. Kiusaaja jatkaa kiusaamista työelämässä ellei asiaa puututa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulukiusaaminen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulukiusaaminen)
-
Noi säästöthän nykyisin teettävät vaikka minkälaisia siirtoja kouluihinkin.
Nykyisin täälläkin on luokissa avustajia, jotka katsovat opetuksen lomassa sillä silmällä oppilaita, et heidän ois hyvä olla.
Eiköhän erityisluokissa ole nykyisin kehitysvammaiset ja muut fyysistä apua tarvitsevat, niin ns. terveet joutuvat olemaan yhdessä, oli heillä luonne millainen tahansa.
Toi täytyykin vielä tyttäreltä tarkistaa. Hän on tehnyt joidenkin avustajien sijaisuuksia.
-
Perheklubista löytyy hyvää tietoa erityislapsista. Myös koulunkäynnin osalta: http://perheklubi.net/index.php?showforum=13 (http://perheklubi.net/index.php?showforum=13)
-
Erityisluokan ryhmäkoko on rajattu 10:een, joskus olisi tarvetta useammallekin. Erityisluokkaa opettaa yksi opettaja + kouluavustaja.
Erityisopettaja voi ainakin meidän koulussamme ottaa väliaikaisesti huostaansa muutaman oppilaan, yleensä etusijalla ovat oppimishäiriöiset ja mukautetun opetuksen päätöksen saaneet. Erityisopen ryhmä on korkeintaan 5:n oppilaan suuruinen. Omassa koulussani, liki 500 oppilasta, on 2 erityisopettajaa ja yksi kouluavustaja. Kaupungissa toimii lisäksi tarkkailuluokka, joka ei ole meidän rakennuksessamme.
Kouluavustajia kaivattaisiin kipeästi lisää...
-
Jaska, mitä teidän koulussa toi erityisluokka pitää sisällään?
Ovatko he fyysisesti, vai fyysisesti ja henkisesti avun tarpeessa? [:-I]
-
Kaarin: Eiköhän se ole enempi henkistä eli just niitä, joiden taustakin voi olla vaikea.
-
Aha, selevä. Kiitos. [:-)]
-
Omassa perheessä kävi niin, että kiusattu vaihtoi koulua ja kiusaaja jäi. Arvata saattaa, kumpi oli meidän muksu. Koulustahan ilmoitettiin ykskantaan, "ei meillä kiusata". :-O
-
Koulukiusaajan paikka on, ehdottomasti, erityisluokassa.
-
Lapset tarviivat paljon rakkautta ja rajoja, silloin ei koulukiusaamista tapahdu. Rajat saa mielummin olla tiukemmat, mutta rakkaudella asetetut. Se rakkaus on välittämistä, huomioimista, näkemistä, hyväksymistä..Niillä eväillä lapsi pääsee pitkälle.Aikuisen ihmisen tulee nähdä ja hyväksyä kasvava lapsi sellaisenaan kaikkineen tunteineen. Lapsen tulee saada aikuiselta ihmiseltä turvallista ohjausta omien vaikeidenkin tunteiden ilmaisemiseen ja hallitsemiseen. Silloin ei pääse koulukiusaamista tapahtumaan, silloin lapsesta ei tule sen enempää uhri kuin kiusaajakaan.
Turvallisten rajojen myötä lapsen itsetunto kasvaa ja hänestä tulee tasapainoinen.
Koulukiusaaja tarvii rakkautta tuplaten. Samoin kiusattu, jotta hän kykenee laittamaan rajat kiusaajalleen. Rakkauden tarve ei katoa mihinkään se vain kasvaa ja kenties muuttaa muotoaan vihaksi, katkeruudeksi ym.
Erityisluokkiin pitää satsata ja todellakin nyt nostaa psykiatrinen hoito sille tasolle kuin sen pitää olla vuosikymmenien alasajon jälkeen!!
Ja mitkä tärkeintä; suurien mammutti koulujen perustaminen pitää loppua. Koulujen koolla pitää olla joku tolkku. Ei ole ihme että ihmisen lapsi voi huonosti nykyisissä `opetustehtaissa`!
UGH olen puhunut [:-I]
-
Psykiatrisen hoidon lisäämistä perään miekin, lasten-, nuorten- sekä aikuispsykiatriaan!
-
Kati, just noin. Vaikka avun tarve olisi ilmeinen, ei sitä apua niin vaan saa. Kas kun ei ole resursseja. Kaiken maailman hömppään sitä rahaa silti tuntuu riittävän [:´(]
-
Musiikkitalon rahat psykiatriaan [:-)]
-
Marle, jos minulta joku kysyisi, niin ne nyt ainakin. Ja moni muu myös. Kyllä aikuiset musiikkinsa saavat soitettua ilman isoa yhteiskunnan rahaakin. Nuoret ovat paljon heikommilla.
Psykiatrian lisäksi voisi nuorille järjestää bänditiloja ja muuta toimintaa. Jäisi vähemmän aikaa maleksia toimettomana. Olisi sitä ennalta ehkäisevää hoitoa se.
-
tuli mieleeni, että tuossa 17-18 iässä puhkeaa usein vaikeat mielenterveyshäiriöt mm.skitsofrenia ....... en pitäs yhtään ihmeenä vaikka ampujalta sellanen löytys, jos sitä voi jälkikäteen diagnostisoida.. [:-(]
mielenterveysongelmiin ko. henkilö on hakenut apua - ja mitähän se on ollut - kenties pilleriresepti ja aika puolen vuoden päähän, kas sehän on linja ollut..
voitontavoittelu seis ja tärkeysjärjestyksen on nyt viimein löydyttävä tässä yhteiskunnassa, niin että pienestä ihmisestä tulee taas se tärkein, muutoin ... en uskalla kirjoittaa sitä tähän... [:´(] [:´(]
-
Juu, kyllä Stadissa paikkoja on musaa soitella, aikoinaan (en tiedä onko vielä) "sirppiliiterillä" oli käyttöä musiikinalalla.
On finlandiataloa, oopperaa...
-
Lapset tarviivat paljon rakkautta ja rajoja, silloin ei koulukiusaamista tapahdu. Rajat saa mielummin olla tiukemmat, mutta rakkaudella asetetut. Se rakkaus on välittämistä, huomioimista, näkemistä, hyväksymistä..Niillä eväillä lapsi pääsee pitkälle.Aikuisen ihmisen tulee nähdä ja hyväksyä kasvava lapsi sellaisenaan kaikkineen tunteineen. Lapsen tulee saada aikuiselta ihmiseltä turvallista ohjausta omien vaikeidenkin tunteiden ilmaisemiseen ja hallitsemiseen. Silloin ei pääse koulukiusaamista tapahtumaan, silloin lapsesta ei tule sen enempää uhri kuin kiusaajakaan.
Turvallisten rajojen myötä lapsen itsetunto kasvaa ja hänestä tulee tasapainoinen.
Koulukiusaaja tarvii rakkautta tuplaten. Samoin kiusattu, Rakkauden tarve ei katoa mihinkään se vain kasvaa ja kenties muuttaa muotoaan vihaksi, katkeruudeksi ym.
Erityisluokkiin pitää satsata ja todellakin nyt nostaa psykiatrinen hoito sille tasolle kuin sen pitää olla vuosikymmenien alasajon jälkeen!!
Ja mitkä tärkeintä; suurien mammutti koulujen perustaminen pitää loppua. Koulujen koolla pitää olla joku tolkku. Ei ole ihme että ihmisen lapsi voi huonosti nykyisissä `opetustehtaissa`!
UGH olen puhunut [:-I]
Rane kirjoitit asiaa, ihan olisin voinut itse kirjoittaa samoin! [:-)]
Hyviä linkkejä kirjoituksissa, kiitos niistä!
-
UGH ja asiaa kirjoitit! [:-)]
-
Tärkeitä asioita Rane kirjoitteli. Noilla pääsee pitkälle ja noin ajattelen asian paljolti olevan teoriassa. Käytäntö vaan näin pienten koululaisten äitinä vaan tuntuu aika tavalla monimutkaisemmalta ja hallitsemattomammalta.
Aina, jos koskaan, asiat eivät vaan ole vanhemman hallittavissa siltä osin mitä tapahtuu kodin ulkopuolella. Ei lasta eikä lapsen ympäristöä voi kasvatuksellakaan muokata millaiseksi haluaa. Ei vaikka miten parhaansa ja piirun päällekin yrittäisi. Joku voi olla herkkä ja ottaa itseensä toisten sanomiset herkemmin. Voihan sitä tietysti ajan tavan mukaan syyttää vanhempaa, että miksi et rakastanut tarpeeksi kun ei lapsesi tuollaista kestä. Jotenkaan en vaan oikein usko, että asia on ihan noin simppelikään.
Jos lapsi ei sitä rakkautta saa, jättää se varmasti lapsen hyvin heikoille, yksin ja avuttomaksi kovassa maailmassa. En silti usko, että asiaa voisi ihan simppelisti kääntää toisinpäin niin, että rakkaus suojaisi kaikelta. Paljon se pelastaa, mutta kyllä se koulukaverin haukku silti haavan pieneen sieluun tekee, vaikka kotona kuinka rakastettaisiin.