Pönttöfoorumi
Keskustelualueet => Vapaa keskustelu => Aiheen aloitti: Tiina - 20.11.07 - klo:10:06
-
....kysyä sellaista asiaa että pidätkö, tai jos olet eläkkeellä tai muuten poissa työelämästä niin piditkö, omasta työstäsi?
Lähdetkö aamulla iloisin mielin töihin katsomaan mitä uutta päivä tuo tullessaan vai onko töihinlähtö aina sellaista pitkin hampain ja pakko taas mennä töihin meininkiä? Ja mikä on mukavinta ja mikä taas ikävintä omassa työssäsi?
Omalta kohdaltani voin sanoa että hyvin harvassa on ne aamut kun oikein sylettää lähteä töihin, useinmiten mieli on iloinen ja odottava. Tykkään asiakaspalvelusta ja usein jäänkin juttelemaan kaiken maailman asioista ihmisten kanssa. Ja monesti näkee että ihmisillä on tarve puhua, kaikilla ei ole ystäviä kenen kanssa juttelisi maailman menosta ja ovat sitten iloisia kun heidän kanssaan jää vaihtamaan ajatuksia. Se onkin tämän oman työni paras puoli, siis mukavat asiakkaat. [:-)]
Ikävintä tässä yksinyrittäjän työssä on se, että työ sitoo liiaksi, kun lomia ei oikein voi pitää siihenmalliin kuin jos olisi toisen palveluksessa. [:-(]
-
Pidän! Tällä hetkellä kyllä ihan kovasti. [:-)] Ei tarvi pitkin hampain lähteä töihin, ja työasiat tarttuvat vielä töistä lähtiessäkin mukaan. Harmittaa vain että tämä loppuu kohta. Tietenkin! Juuri sellainen työ jossa viihtyy, loppuu aina heti. [:-(]
-
....
Omalta kohdaltani voin sanoa että hyvin harvassa on ne aamut kun oikein sylettää lähteä töihin, useinmiten mieli on iloinen ja odottava. Tykkään asiakaspalvelusta ja usein jäänkin juttelemaan kaiken maailman asioista ihmisten kanssa. Ja monesti näkee että ihmisillä on tarve puhua, kaikilla ei ole ystäviä kenen kanssa juttelisi maailman menosta ja ovat sitten iloisia kun heidän kanssaan jää vaihtamaan ajatuksia. Se onkin tämän oman työni paras puoli, siis mukavat asiakkaat. [:-)]
Tuohon minäkin voin työtäni ajatellen yhtyä. Pidän asiakaspalvelusta ja nyt saankin olla siinä entistä enemmän. Asiakkaiden kanssa on kiva jutella kaikista maailman asioista. On ikäviä ja on iloisiakin asioita. On eestiläisiä ja suomalaisia ja vaikka minkämaalaisia asiakkaita.
Mutta tänne uuteen työpisteeseen tulen mielelläni. Lukuunottamatta noita aamuisia murtohälytyksiä! [:-DD]
-
Niin, minähän olen nyt jo "putken" jälkeen eläkkeellä.
Putki oli "vapaaehtoinenPAKKO" [:-(] .
Nyt kyllä jo tottunut tähän oleiluun.
Mutta KYLLÄ, pidin kovasti työstäni. Siinä oli tarpeeksi haasteita.
Työkaverit olivat ihania, samoin "pomot" !
Esimerkiksi lomien jälkeen menin oikein innolla taas hommiin.
Siksi "putki" olikin aluksi aika kurjaa [:-/]
-
Minulla on ihan mukava, joskin raskas työ. Työkaverit ja pomot tosi mukavia. Parempia ei ihminen voi toivoa, mutta kun olen niin koti-ihminen, niin haluaisin vaan olla kotona. Eläkeaikaa odottelen innolla.
-
Jaaha, mitäs tuohon sanoisin...peruskoulu on yllätyksiä täysi ! Jos aamulla lähden myrtyneellä mielellä, että taas sinne pitää, tapahtuu varmaan jotain täysin päinvastaista ja toisin päin ! Työkaverit on aivan ihania - suurin osa - eikä pomossakaan oikeastaan ole moittimista. Voi tulla vieroitusoireita eläkkeelle siirtyessä...Rehtori valisti, että voihan sitä vähän sijaisuuksia jne. Saapas näkee, onneksi saa valita eläkkeellesiirtymisajankohtansa. :-))
-
Ennen kun jäin äitiyslomalle olin työpaikassa josta en todellakaan pitänyt koska työkaverini oli tosi hankala ja ilkeä.
Aamuisin oli yhtä tuskaa koko töihinlähtö.
Mutta nykyinen työpaikka menettelee ja on iha ok olo mennä aamulla työpaikalle.
Työkaverit ihan asiallisia,muttei mitenkään läheisiä.
Juttelut on lähinnä työasioita tai jotain ihan yleistä höpinää.
Mutta en mä mitenkaan rakasta [:36] työtäni.
Lähinnä työ on välttämätön pakko.
-
Kyllä pidän nykyisestä työstäni, pidän todella paljon, varsinkin nyt kun työnkuva muuttui ja työpari on mukava ja ajatukset käy yksiin! Tokihan täällä ovat muutkin työkaverit mukavia, sen suhteen ei ole valittamista ollutkaan.
Mutta nyt parityöskentelyn aikaan on hiukka helpottanut, kun kaikkea vastuuta ei tarvitse ihan yksin kantaa ja voi heti jakaa kokemuksia ja miettiä uusia toimintamalleja. Vaikka onkin kiire, mutta työssä saapi ollakin hiukka kiire, aika menee joutuisaan.
Ja kyllä aina joskus tulee tosi hyviä hetkiä töissä, kun huomaa, että on jotakin pystynyt auttamaan!
Mutta Mesiangervon tapaan oon koti-ihminen ja jos ei rahan takia välttämätöntä olisi, niin kotona viihtyisin paremmin. :-))