Töissä ruokatunnin jälkeen mulla oli sellainen olotila, että jotain kivaa on tapahtunut. Mutta kun en millään muistanut että mitä.
Ei se ruokaan liittynyt.
Mutta sitten muistin: soitin eläinlääkärille ja sain Pikku-Toivolle ajan - ei kiireelliseksi ilta-ajaksi - vaan ihan rauhalliseen aikaan aamulla. Sitten ei tartte töistä juosta kiireesti ja viedä pientä illalla. Aamulla leikataan ja illalla ollaan jo kunnossa.
Taitaa olla pikku juttu kollikissalle, mutta iso juttu hössäävälle mummille!