Olen mä syönyt haukea, paistettuna, keitettynä, suolattuna ja vaikka miten laitettuna. Penskana siitä sai ihan tarpeekseen kun niitä keväthaukia piti syyä. Ja ainahan mä voissa paistan minkä paistan. Ei se fileointi eikä pippurointi sitä kalan perusmakua muuta...puiseva mikä puiseva. Mutta kun on oppinut paremmalle, enkä tarkoita tässä mitään digoksiinilohta. Harri, taimen, rautu...ne maistuvat. Risto vastaa.
Tähän minä en sitten osaa sanoa mitään muuta kuin, että yksi mieskaveri (sukulainen) ei halunnut syödä ollenkaan sellaisia lihapullia (lihapullat hänen lempiruokansa ilman sipulia) joihin oli laitettu sipulia.
Äitinsä halusi leikkiä tällä asialla.
Poika oli syönyt jo puolitoista lihapullaa ja äitinsä kysyi, että etkö huomaa sipulin makua ollenkaan niissä lihapullissa?
Poika lähti siltä samalta istumalta vessaan oksentamaan syömänsä lihapullat!
Seuraavalla kerralla äitinsä vakuutti taas, että lihapullissa ei ole sipulia!
Mutta kahden tunnin päästä äitinsä kertoi totuuden, niissä lihapullissa oli sipulia! Nyt poika ei mennyt oksentamaan!
Mitä tästä opimme?
No ainakin sen, että kannatta maistaa ensin ja tuomita vasta sen jälkeen sen ruuan maun.
Minä vähän munasin tässä jutussa.
Tuo punaisella kirjoitettu on mesen kirjoitus ja minun vastaus on sitten tuossa mustalla kirjoitettuna. Anteeksi pöhlöyteni!