Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[mese]

Joulukalenterin 15.luukku

Tänään on tiistai ja joulukuun (aiemmin Talvikuun) 15. päivä ja nimppareita viettää Heimo.

Joulukuu oli ennen kristinuskon tuloa Talvikuu. Suomessa joulukuu on etelässä syyssateiden ja syysmyrskyjen laantumisen, pimeiden- ja harmaiden päivien sekä lumipeitteen saapumisen aikaa. Pohjoisessa se on jo täyttä kaamoksista keskitalvea pakkaskeleineen ja hankineen.
Vertailun vuoksi auringon nousu ja laskuajat Sallassa ja Helsingissä.
Sallassa aurinko nousee 15.päivä 11.02 ja laskee 13.00 eli päivän pituus on himpun alle kaksi tuntia. Helsingissä vastaavat ajat ovat 9.20 ja 15.12 eli päivän pituus melkein 6 tuntia!

Lämpötiloissa on eroa sen verran että etelässä koko joulukuu mennään nollan tienoilla ja vähän plussankin puolella (normaalisti, tänä vuonna taitaa olla sääntö ilman poikkeusta). Pohjoisessa lämpötilat ovat alkukuussa miinus viiden asteen kieppeillä ja loppukuussa miinus kymmenen asteen hujakoilla. Pakkaskausia voi olla alle tuonkin, varsinkin loppukuusta. Useimmiten jouluviikolla.
Lunta ei Helsingissä ehkä nähdäkään ennen joulua, täällä Sallassa se on ollut syyskuusta asti harmina tai ilona.
Ilmastonmuutos on aiheuttanut muutaman asteen heilahtelun ylöspäin ja pakkasjaksoja ei enää ole niin pitkäkestoisina. Parin kolmen, ehkä viiden päivä jakso alkaa olla maksimi.

Joulu kuitenkin tulee kaikille, olimmepa sitten etelässä tai täällä pohjoisessa. Jouluun liittyy aina lunta ja tähtiöitä. Kukapa ei haluaisi rekiretkelle joulukirkkoon kirkkaan tähtitaivaan alle. Rivakka hevonen  valjastetaan jo aamuhämärissä ja se vetää kirkkorekeä aisakellon iloisesti helkkyen läpi lumisten nietosten. Taivaalla loistavat tuhannet tähdet. Pakkanen puraisee nenänpäästä, mutta vällyjen alla on lämmintä. Raikas talvisää karkottaa viimeisetkin unenrippeet ja joulukirkko alkaa näkyä. Tuikkivien tähtien alla valon juhlaan yhtyvät kirkkoon laitetut kynttilät. Mieleen nousevat lapsuusajan muistot, iloiset yhteenkuulumisen tunteet. Tällä kirkkotiellä aina olla vois!

Rekiretki

(klikkaa linkkiä)

Lopuksi pieni slideshow omista kuvistani:

(klikkaa kuvaa)

[Pyryharakka]

Tänään on keskiviikko ja pönttölän joulukalenterin 16. luukku aukeaa...

Nimipäiväänsä viettävät Auli, Aulikki ja Aada

Helsingissä aurinko nousee klo 9.20 ja laskee klo 15.12
Oulussa aurinko nousee klo 10.24 ja laskee klo 14.03
Utsjoella perinteisesti ei tähän vuoden aikaan tapahdu kumpaakaan, kun aurinko on horisontin alapuolella.

Almanakan sivu  Joulukuulta 1809


Myöskään kuu ei nouse eikä laske, syystä että on uudenkuun aika. Joulukuista hämäryyttä valaisemaan ollaan onneksi saatu myös tänne eteläiseen Suomeen lumipeite, joka osaltaan hiukkasen valaisee maisemaa. Siksi tulikin mieleeni tämä jouluinen runo...





Tulkoon joulu
O Helga Natt

Mukavaa joulun odotusta koko pönttölän väelle!

[telkkinen]

Joulukuun 17 päivä

                                                                                           

 

 

Jouluruno

 Joulu,
 se on kuusenneulasten
 ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,
 ja hiljaista,
 onnellisen säikähdyttävää rakkautta,
 ja lahjoja, ja unta,
 jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.
 Me katselemme valaistuja ikkunoita
 ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä
 ja avaamme hitaasti kirjoja,
 jotka joskus luetaan ja unohdetaan.
 Ja jossakin ajatusten keskellä
 nukkuu lapsi,
 joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
 pienissä käsissään,
 ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys
 lämmittää häntä pimeässä.

 Mika Waltari

AVE MARIA..ANDREA BOCELLI

                                     
 

Niin hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen
 oi jospa ihmisillä ja eläimilläkin ois joulu ainainen!

                                         



               
                                             

KOIRUUKSIEN JOULUNVIETTOA

                   
                                             

OI JOULUYÖ

           

[Jaska]

********************************************************************************************************
               
                                                     Joulukuun 18. päivä       

Huomenta , Pilvi    täällä taas ! Kotiapuni pyysi minua kertomaan vähän kissojen joulusta, kun ei itse osaa:

1) herkkuja, kuten katkarapuja tai piparinmurusia saa antaa, mutta kohtuudella, muuten masu alkaa rutista ja hiekkalaatikolle tulee KIIRE !

2) raikasta vettä täytyy aina olla saatavilla, myös jouluna

3) itse en juuri maitotuotteista välitä, mutta jos joku kisu tykkää, mieluiten hylaa

4)  RAKASTAN leikkiä lahjanaruilla ja villalangalla, mutta ne eivät kuulemani mukaan ole terveellisiä masulle, jos sinne asti ehtivät, täytyy olla v a r o v a i n e n

5) pikku yllärit aattoiltana ovat poikaa ! Jotain kivaa voisi minullekin löytyä rapisevan paperin sisältä…vaikka parasta on sen paperikasan alla möyriminen ja kunnon rapsutus !

 Erinomaisen kissamaista joulua kaikille pönttökavereille, koirillekin, käski kotiapu sanoa: MIAAUUUUU….

http://www.youtube.com/watch?v=GLScEZs25Z4

http://www.care2.com/send/card/6772


                                             


**************************************************************************************************

[Anniina]

Joulukuun 19. päivä

Nallen joulu


Kellon soiton kuuli nalle

yks kaks lumihuovan alle,

pystyyn nosti pörröpäänsä

kummasteli näkemäänsä.


Metsän halki piippalakit

joulutontut, punalakit,

sekä itse joulupukki,

jonka parta kuuraa kukki,

pulkissansa ajelivat,

hymyilivät, huiskuttivat...


Jäseniään venytteli nalle,

tuhmaa tuumiskeli,

kunnes jonon loppupäästä

kuului huuto: älä säästä

vaan nyt juhlan kunniaksi

popsi tämä!


Hunajaksi eteensä noin nakatun,

hienoon tapaan lakatun

käärön heti nalle haistoi

avasi ja maistoi, maistoi...

Nukkui sitten uudestaan

hyvä hymy huulillaan.

Tunnelmallista joulun aikaa
koko pönttölän suurelle väelle
toivottavat Anniina, Otso ja Jari
sekä karvakorvat

[Marfa]

                                                            Tänään on 4.adventti, 20.s luukku, 20.12.2009 Benjamin ja Kerkko viettävät nimipäiväänsä.

Toivon enkeleitä elämääsi;



Oletko nähnyt enkelin
kaupungin ruuhkassa?
Oletko huomannut arjessa lämmintä valoa?
Oletko kuullut sanoja
toivon ja rohkeuden?                                             
Oletko tuntenut hiljaisen kosketuksen?   
                         


Kun olet yksin,
kuuletko enkelin
saapuvan huoneeseesi
hiljaisin askelin?



Kun olet yksin,
näetkö, ystävä,
enkelin lempeän katseen
vuoteesi vierellä?

 

Kun olet aivan yksin,
saatatko aavistaa:
surussa enkelin siipi
otsaasi koskettaa?

(Anna-Mari Kaskinen)



Onnellista Joulua kaikille Pönttöläisille  

 


http://www.youtube.com/watch?v=_qVJKaf025s

[Crys]

maanantai 21. joulukuuta 2009

Nimipäiväänsä viettävät Tuomas, Tomi, Tommi ja Tuomo

21. päivä on pohjoisen pallonpuoliskon pimein päivä. Luonnon eläimillä on kiire tankata mahansa täyteen, sillä valoisaa aikaa on Suomen eteläosissakin vain alle kuusi tuntia. Joulukiireiden ohella voi hetkeksi hiljentyä nauttimaan talven kauneudesta.

Sataa lunta.
Metsänrajaa hiihtää kissa,
kumarassa,
pitkin potkuin
_{Risto Rasa}



Piparkakkujen ja kanelin tuoksu tuo keittiöön joulun lämpöä. Mikäli joulukakku ei ole vielä leivottu, voi tänä vuonna kokeilla hieman erilaisempaa mutta helppotekoista viski-taatelikakkua. Munaton ja maidoton kakku on eläinystävällinen ja sopii myös kyseisille aineille allergisille jouluvieraille. Reseptin maidonkorvikkeet toki voi korvata maitoa sisältävillä tuotteilla.

    * 150 g tuoreita taateleita
    * 2,5 dl mantelirouhetta
    * 5 dl vehnäjauhoja
    * 1 tl soodaa
    * 1 tl leivinjauhetta
    * 2 dl kaurakermaa
    * 0,5 dl viskiä
    * 125 g tummansinistä Keijua
    * 1 dl fariinisokeria
    * 2 dl hienoa sokeria
    * 0,5 tl vanilja-aromia
    * 1 dl maustamatonta soijajogurttia

    * margariinia ja korppujauhoja vuokaa varten

   1. Hienonna taatelit. Sekoita kuivat aineet ja yhdistä ne taatelien joukkoon.
   2. Sekoita yhteen kaurakerma ja viski.
   3. Vaahdota toisessa kulhossa margariini ja sokerit. Lisää vanilja-aromi ja soijajogurtti.
   4. Kääntele rasva-sokerivaahtoon kuivat aineet ja kerma-viskiseos muutamassa erässä.
   5. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa noin tunti.

KUORRUTE

    * 50 g tummansinistä Keijua
    * 4 rkl kaurakermaa
    * 2 rkl sokeria
    * 2,5-3 dl tomusokeria

   1. Sulata kattilassa Keiju. Lisää kaurakerma ja pidä seos kuumana, mutta älä anna sen kiehua.
   2. Sulata sokeri paistinpannulla. Kuumenna sokeria, kunnes se sulaa ja muuttuu kullanruskeaksi.
   3. Kaada sokeri margariini-kermaseokseen. Jos sokeri jähmettyy, kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes sokeri sulaa joukkoon.
   4. Vatkaa joukkoon tomusokeri. Kuorrute saa olla paksua ja valuvaa, joten lisää tomusokeria pikkuhiljaa, kunnes kuorrutteessa on oikea koostumus.
   5. Kaada kuorrute jäähtyneen kakun päälle.

http://www.chocochili.net/2008/12/viski-taatelikakku/

[Titti]

Huomenta! Jouluaattoon on enää kaksi yötä ja on hiljalleen aika alkaa rauhoittumaan Joulua vastaanottamaan.

                                 

JOULUPATJA
eli ohje kummottos viätetä hiano joulu
1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine
on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.

Joulupatja o mu omakeksimä perinne,
mink mää tahtoissin lanseerata niil ihmisil,
ketkä tahto viättä lepojoulu.
Joulupatja tehrä nii, ett jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyneis päivines.
Ympärs asetella ruakka (mikä ei o itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkera jouluihmise laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.
Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak,
käännetä välil kirja sivui taik kylkkeja, ojennella kätt kohren konvehtei.
Viarai ei saa tul käymä, eik itte kuulu käyrä missä.
Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline -joulupatja o joustava ratkaisu.
Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisseja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo,
et sitä riittä pitkäl kevässe.

- Heli Laaksonen-

Toivon, että Pönttölän väki voisi viettää Joulua Heli Laaksosen ohjeen mukaan.
Joulurauhaa teille kaikille t. Titti

[Hirsjärvet]

JOULUKUUN 23. päivä, Pönttölän joulukalenterin toiseksi viimoinen luukku narahtaa auki....

Vuotuisen arkisen elämänkierron katkaisevista juhlapyhistä on ainakin 1700-luvulta lähtien ollut merkkittävin joulu. Joulunaika ei rajoittunut yhteen ainoaan juhlapäivään, vaan se oli kolmeviikkonen juhlakausi, joka katsottiin alkaneeksi Tuomaanpäivästä 21.12. ja joka loppui vasta Nuutin päivänä 13.1.
Jouluvalmistelut tuli siis aloittaman viimeistään Tuoman päivänä, jonka katsottiin "tuovan joulun tullessaan". Savupirtit pestiin ja valkaistiin, pirtin lakeen limitettiin päreet, teurastus, oluenpano, leipominen ja kynttilöiden valaminen oli saatettava loppuun. Jouluaatoksi tuotiin vielä oljet lattialle, pöydät peitettiin liinoilla ja kattoon ripustettiin himmeli; talo oli valmis aattoateriaan.

Jouluaaton runsas ateria ja koko joulunajan ruuanpaljous juontuu todennököisesti juuri vanhasta vuodentaitteen perinteestä, jota luonnollisesti juhlistettiin yltäkylläisellä pitopöydällä.
Selkeästi kirkolliseksi juhlapyhäksi joulu  leimautui kansanelämässä ilmeiseti vasta 1700-luvulla. Vanhat tavat ja uusi kristillisyys elivät joulutavoissa kuitenkin rinnan. Esim. jouluruuan siunaamisen jälkeen oli Satakunnassa tapana käydä ulkona katsomassa pirtin ikkunasta, näkyivätkö kaikkien pöydässä istuvien päät. Jos joku näytti istuvan päättömänä, tiedettiin, ettei hän näkisi seuraavaa joulua.

Toivomme, että näemme teidän kaikkien "päitä" taas täällä pöntöllä tulevana vuonna 2010 ja toivotamme täältä Uuraisten Ukkivaarasta hyvää ja rauhallista joulua teille kaikille! Hirsjärvet

[pia58]

                                          Pönttölän 24 Luukku                        
                      ♫♪♫ Joulu, joulu ♪♫♪ tullut on juhla ♫♪♪ armahainen ♫♪♫ 

Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä kristinuskoon liittyvä juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan nimestä. Joulu on kristikunnan suurin juhla.

Joulun taustalla ovat muiden perinteiden ohessa kaksi pakanallista talvipäivänseisausjuhlaa, Yule ja Saturnalia. Talvipäivänseisausta on juhlittu ainakin 4 000 vuotta? Kun maanviljely vaati vuodenaikojen huomioimista auringon mukaan, talvipäivänseisauksesta tuli yksi vuoden tärkeimmistä juhlista kevätpäiväntasauksen ohella.

Kun talvipäivänseisaus oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen tuolloin. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen talvipäivänseisauksena, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa.

Useimmat kristityt viettävät joulua Raamatun Uudessa testamentissa esiintyvän kristinuskon Jumalan pojan Jeesuksen syntymäjuhlana.
Joulun päivämäärä on sivutuote Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen päivämäärien määrittämisestä kristinuskossa. Jeesuksen syntymän ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa.

Sauna liittyy olennaisena osana suomalaista joulua, saunaperinne on pitkän ajan takaa. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Joulusauna on kuulunut suomalaisen talonpojan juhlaan kautta aikojen. Saunan lämmitys aloitettiin ajoissa, usein jo edellisenä yönä, jotta kaikki ehtivät saunoa valoisana aikana. Saunassa lymyttiin hiljaa, etteivät sääsket ja itikat seuraavana kesänä hätyyttelisi. Auringon laskettua saunan otti haltuunsa näkymätön väki, talon entiset löylymiehet. Joidenkin uskomusten mukaan joulusaunassa on oltava hiljaa. Ellei ollut hiljaa, lankesi "jouluköyry." Joulusaunomisessa on usein tapana vilvoitella painumalla lumihankeen pyörimään ja kierimään.

Saunan jälkeen onkin vuorossa perinteiset jouluherkut ruokapöydässä, maantieteellisestä paikasta riippuen mitä erillaisimpia herkkuja mm. Imellettyperunalaatikko, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, rosolli, karjalanpaisti, kala ja tietysti myös kinkku.

Joulupukki, lähes joka kodin odotetuin vieras.
Joulupukki kulki joulun aikaan kahlehditun pukin kanssa. Pukki kuvasi saatanaa, jonka Kristus oli tullut kahlehtimaan. Myöhemmin ja pikku hiljaa kahlehdittu paholainen sai hyväntekijän nimen joulupukkina.

Nykyisin Joulupukki kuvataan kilttinä, punanuttuisena, pyöreävatsaisena vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta. Pukin kotipaikkana pidetään kulttuurin mukaan joko Suomen Korvatunturia, pohjoisnapaa, pohjoista Kanadaa, Grönlantia tai Taalainmaata.
Joulupukki yhdistetään Suomessa virheellisesti kristilliseen 300-luvulla eläneeseen Pyhän Nikolaoksen hahmoon, jonka juhlaa vietetään edelleen yleisesti monissa kristityissä maissa.
Tässäpä faktaa ja fiktiota  joulusta. Osa oman pään tietolähteestä ja osa netin syövereistä.

Tällaista joulua viettää tälläkin hetkellä valtaosa suomalaisista ja uskon että teistäkin suurin osa on Joulun ystäviä.
Mieliinne vielä haluan tuoda Maailman kauneimman joululaulun sanat.

Varpunen jouluaamuna

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
Järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa.
Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:
Tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!
Joulu on, koditon varpuseni onneton,
Tule tänne riemulla, ota siemen multa!

Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta!

En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta,
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
                       
Hyvää ja Rauhallista Joulua Ja Menestystä Bongauksiinne Vuonna 2010 toivottaa Pia