Huopikkaat, huopikkaat eli vinkkelit, niinkuin meillä sanottiin. Harmaat vinkkelit oli mulla ja punaiset kans. Nyt on mustat, joissa on karvareuna kuten Tiinallakin. Talvella käytän tuossa ulkopartsilla ja tilapäisjuoksuilla. Velipojalla oli Mikki-hiiret eli nahkaiset varret ja huopatossut.
Mulla oli penskana tapana kouluun lähtiessä ottaa tielle puupalikka jota potkiskelin menemään kouluun mennessä. Äkkiähän se tossun nokka kului puhki ja sapiskaa tuli. Huopatossujen ohella mun lempparitossut oli aidot porotossut koipinahasta. Ne vaan tahtoi nii äkkiä kulua puhki.Tasapohjaisina nekään ei ole parhaat mahdolliset. Lapikkaita pidin kans, semmoisia parkkinahan värisiä, kumipohjallisia tosin. Kippurakärkiset ne kyllä oli. Nyt on vaelluskengät ne parhaat, tänäänkin talsin yli 10 km metässä eikä jaloissa tuntunut miltään.