Torstaina pakattiin kuvausvermeet ja Mörri Jamesiin ja hurautettihin suoraan Utsjoen Ailagasjängälle. Hieman kuvia reissusta
Heti ensimmäisenä iltana kävelin kuvaamaan Piesjängän kapustarintoja. Poroaidalla ei ollutkaan kihut odottamassa, kävelin sitten melkein Piesjärvelle asti ja takaisin. Kapustarinnat pitivät konserttiaan ja kiuruja lenteli kovasti.
.. ja punakuiri siellä jossain
Poroaidalta lähdimme Ailagastunturin juurelle yöpuuta katsomaan. Sopiva paikka löytyikin ihan tunturin alta. Auto parkkiin ja makkarat tulille. Iltalenkki vielä tunturille. Ilma oli sopivan kesäinen, sääsket vain haittasivat. Lenkki venähti melkein yöhön.
Utsjoen Ailigasjänkää Ailigastunturilta kuvattuna itäänpäin, keskellä näkyy Luomusjärvet
Ailigastunturin reitin alkupiste, tästä lähdin aamulla tunturikihua etsimään.
Ailigastunturilta näkymä
Ailigastunturilta polku näkyy pieninä mustina tolppina, joissa punainen pää
Tässä tunturin rinnettä, keskellä menee uusi tie linkkiasemalle
Siellähän se lopultakin, tunturikihu sateessa juhannusaattona puolenpäivän aikoihin.
kallioita rinteellä
lapinkirvinen ruokatauolla
toinen toisella kivellä
Sielikki ja kaarnikka kukkivat kilpaa tunturin rinteessä
Iltapäivällä lähdimme takaisinpäin ajelemaan. Ei keritty kuin pari kilometriä, kun alkoi Luomusjokivarsi kiinnostaa.
Utsjoki-Kevon retkeilyreitin opastetaulu Luomusjokivarressa
Luomusjoki rentukoineen
Tie loppui jokeen, ylitse vain erikoisluvalla, eli takaisin oli lähettävä.
Luomusjoen seutua
Jatkettiin matkaa takaisin Kaamasen tielle.
Kaamasessa tulikin vettä kuin aisaa, Toivoniemen tornissa oli sentään katto! Näkymä länteen
Vareskin piteli sadetta. Tornista näin mm. maakotkan, telkkäpoikueen 18 kpl!, tavipoikueen 8kpl, kala- ja lapintiiroja.
Poishan sieltä sateesta piti lähteä. Vettä tulikin ihan kaatamalla. Saariselällä satoi vielä ja oli sumua
Päätimme poiketa entiselle kultavaltauksellemme. Kutturan kultamailla oli jo kuivaa
Kutturan tunturisopuli tuli illalla tarkistamaan nuotiopaikan.
Kutturasta matka jatkui aamulla Kiilopäälle, laen valloitus ja taas sumua. Kapustarintoja ja kuukkeleita näkyi. Kiirunaa ei.
Kiilopäältä matka jatkui Sodankylän Ilmakkiaavalle ja tällainen oli torninäkymä. Torni oli vanha eikä ollut edes havisvihkoa saati renkkua millä istua, eikä ollut kattoakaan.
Ilmakkijärven telkkä nousi kivelle. Aavalla mm. töyhtöhyyppä, kuovi, keltavästejä, kirvisiä, västäräkkejä, lokkeja, tukkasotkia, telkkiä ja kaksi varesta.
Ilmakkiaavan liro tienlaidan tolpalla
Pois tultiin Savukosken Tanhuan, Värriön ja Kuoskun kautta. Kisuroita oli tiellä siellä sun täällä.
Lähellä Värriötä oli tuulihaukalle laitettu pönttö, sieltä se livahtikin ulos. Samalla paikalla pyöri myös suopöllö.
Kuoskussa odottikin yllätys! Fasaanikukko tepasteli tiellä vastaan. Kello oli jo 22.03 juhannuspäivän iltana.
Oli aika taitella tienposkesta saunavastat ja suunnata kotiin!