Tuli heti Pohjanpäästä mieleen tämä runo
Harakanpesä
"Piti harakka puhetta vierailleen:
'Tilapäinen ihan on pesä,
- älä putoa, varis! - tein kiireiseen...
mut annas, kun on kesä,
niin, vannon, kartano korskehin,
hyvät herrat, tässä löytään,
ei metsässä mointa, sen näättekin!
Hoi muori, pötyä pöytään!'
Mut ennenkuin harakka huomaskaan,
jo putos syksyn lehti,
ja kesken hurskaita aikeitaan
se itse kuolla ehti.
Älä hymyile! Tarina totta on!
Pian ohi on päivät kesän.
Moni aikoi ja aikoi kartanon -
sai valmiiksi harakanpesän!"
- Lauri Pohjanpää
Olen tämän joskus kauan aikaa sitten koulun jossain juhlassa "joutunut" lausumaan.