Aamulla oli pakkasta lähes kymmenen astetta ja lunta maassa, mutta punarinta laulaa luritteli keväisia sointejaan. Liekö muuttanut, vai talvehtinut yksilö.
Ruokapaikallani oli punarinta keskitalven ajan, muutamaan viime viikkoon en sitä enää tavannut. Viimeksi kun sen näin, oli lumetonta ja lauhaa se hyppeli hyvävointisena oksilla ja tiksutteli iloisena. Jokaisella käyntikerralla en sitä siellä nähnyt, mutta usein se arkana pälyili maassa tai oksalla. Minulla oli huoli saako se sopivanlaista ruokaa. Hienonsin rasvapalloa murusuiksi ja vein hienonnettua pähkinää kauraa, en tiedä minkä verran niistä päätyi punarinnan nokkaan.
Kukaties vaikka tuo aamuinen pirteä laulunlurittelija olisi sama, etäisyyttä ruokapaikkaani on jokunen kilometri. Laulupaikan lähellä ei ollut ruokintaa, mistä lie ruokansa nyt pakkasella etsiikään. Oheisessa kuvassa punarintani höyhenet pörhöllään tammikuisessa pakkassäässä.
Mukava oli tänään kuulla kesälinnun laulua.
Kirjoittaja
Aihe: punarinta (Luettu 158 kertaa)