Laulujoutsen on kansallislintumme. Yksi Suomen suurimmista linnuista. Se ui ylvään suorana, toisin kuin kyhmyjoutsen, joka ui kaula kaarella.
Laulujoutsen on täysin valkoinen lukuunottamatta keltaista, pitkää, kiilanmuotoista, mustakärkistä nokkaa ja mustia jalkoja. Laulujoutsenen äänet ovat kuuluvia trumpettimaisia toitotuksia. Kyhmyjoutsen siihen verrattuna ei juurikaan ääntele, mikä helpottaa myös määritystä.
Laulujoutsen lentää V-aurana tai vinojonona.
Laulujoutsen pesii koko Suomessa, mutta joitakin aikoja sitten se oli hyvin harvinainen. Nyt se on runsastunut huomattavasti. Se on soiden, jokisuistojen ja järvien lintu, joka on levittäytynyt myös eteläisemmäksi pesijäksi. Se on muuttunut myös kesymmäksi.
Laulujoutsenen pesä on vesikasveista kyhätty keko.
Laulujoutsenpari elää aina yhdessä ja molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista. Munii touko-kesäkuussa 3-6 vaaleanharmaata munaa, joita naaras hautoo noin 35 vrk. Perhe pysyy koossa kevääseen. Nuori lintu on harmaa ja nokantyvi on vaalea, mikä erottuu hyvin muuten tummasta naamasta.Laulujoutsen syö vesikasveja, mutta muuttoaikoina ja talvialueillaan ne ruokailevat valtavin määrin pelloilla.
Pohjoisten ja itäisten laulujoutsenien läpimuutto on parhaiten nähtävissä keväisin ja syksyisin Pohjanmaalla ja maan kaakkoiskolkassa.
Muutamia satoja jää talvehtimaan leutoina talvina maan lounaisrannikolle ja paikoin sisämaassa.
Kuvat: mese
Teksti: Parus Major