Viikon vaide meren saaressa on ohitse, paluu arkeen on tapahtunut, mutta en voi olla kertomatta ...
Saari sijaitse lounaisen Suomen saaristoalueella. Se on yhden tahon omistuksessa, naapurisaaret ovat myös yksityishenkilön hallussa. Kaikki turhanpäiväinen hulina puuttui, ei naapurin radiomelua, ei vesiskoottereita, ei muutakaan melua.
Lokkien kirkuna, korpin kroo, tuulen lempeä, lämmin humina puiden latvustoissa. Meren aallokko oli levollinen, ulkomereltä tulevan tuulen mukana muodostui pieniä vaahtopäitä, jotka vaimenivat lahdelmaan ehtiessään.
Sinilevä oli lahdessa utuisena muodostelmana, mutta tuulen yltyessä se ajautui rannan kallioita vasten pieniks nauhoiksi.
Uimaanhan ei voinut mennä.
Muutamat kukkaset jaksoivat vielä kukkia, pääväreinä sininen ja keltainen, violettiakin mukana. Pari pienenpientä keto-orvokkia katseli kuin sinisillä silmillään ylös kuivasta heinikosta, kuin haluten janoonsa vettä
Humalia, kohokkeja, rantakukkaa, ranta-alpia, mutta hyvin pieninä joukkioina.
Keltainen mykerökukkainen yritti päästä..ylös..lähemmäksi vettä...
Ruusuja lehdistä päätellen kolmea lajia, juhannusruusua, kurttulehteä ja varmaankin yhtä koiranruusua....lehdet kuivuneina, varret piikkisinä.
Mustat viinimarjat olivat kypsiä ja vadelmat, mutta niin sopivasti samalla alueella kasvoivat myös nämä hyvin piikkiset ruusut, joten....
Pähkinäpensaita, lanttopäälehtisiä tervaleppiä, metsässä myös aurinkokuivattuja mustikoita.
Kuivemmilla paikoilla mustikoiden varvut olivat aivan kirkkaan ruskeiksi kuivuneet.
Pihlajamarjat olivat jaksaneet kehittyä ja olivat jo punertumassa. Osa vihreistä lehdistä oli jo kääntänyt vaaleamman alapuolensa aurinkoon päin, kuin suojatakseen paahteelta herkemmät haihduttavat pinnat. Koivuissa oli jo keltaisia ja ruskeita lehtiä. Osa koivuista oli lehdettömiä.
Pihan polkujen peitteenä oli keltaisia, pehmeitä, jo alaspudonneita koivun lehtiä, joilla oli todella hyvä kävellä paljain jaloinkin...
Lokkeja ja pari merimetsoakin, joiden pesimäsaaret ovat kauempana ulkosaaristossa.
Illalla heinasirkkojen sirinä, kuin etelänmailla kaskaksien ääntely konsanaan...minulle suomalaisena ilmiönä aivan uusi...
Illan tummetessa veimme patjat lämpimille kallioille ja katselimme ja kisailimme syttyvien tähtien laskennassa. Tähtien lennot saivat meidät melkein mukaansa, tai ainakin toivomaan..ja niitä toivomuksia saattoikin tehdä paljon! Pilvisyys hieman vaikeutti kokemustamme. Nukkuminen onnistui myös ulkona, tähtinen taivas kattonamme ja meren lämmin tuuli peittonamme.....kaukana merellä taivaskin on suurempi, laajempi, kuin täällä maalla
Yön tummuessa venäjäläiset savút tunkeutuivat myös saareemme, aamulla kaikki oli kuin alkusyksyn autereisen näkymän kaltainen, mutta.....
Paluumatkalla mantereelle vauhtiamme hidasti tuuli, joka 16 m/s nopeudella keikutti venettämme ihan mukavasti..merimetsokin taas oli matkalla ulkomerellepäin....
Lähtiessämme saaresta taivaalta alkoi tulla ihmeellisiä vesipisaroita ja niitä tuli varmaan ihan tarpeeksi, ainakin kasvien ja eläinten ensi janoon....Sisämaahan ajaessamme sade laantuikin sitten ja kotona oli kuivaa......
Joukossamme oli myös italialainen tuttavamme, joka ei kyllä omasta maastaan löydä näin rauhallista, levollista seutua, onhan heidän maassaan kymmenenkertaa enemmän väkeäkin kuin meillä ja muistaakseni vielä melko samankokoisella alueella.....
Hyvää yötä, minua ihan janottaa, sillä niin kuivaa tämä teksti nyt on.....
koetoimintana siirsin tänne....
![[:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif "Hymyilee")
Kirjoittaja
Aihe: **meren saaressa** (Luettu 760 kertaa)