Näinhän se kaupungissa menee. Itse olen seurannut Joensuun torilla, kun harmaalokki nielee kupuunsa
kerralla kokonaisen hampurilaisen, että kyllä sinne tavaraa mahtuu.
Itse olen tutkinut kaatopaikkojen lintuja, joten niistä osaan jotain sanoa. Linnut hakevat ruokansa sieltä mistä sen helpoimmalla/vähimmällä
energiavajeella saa. Kaatopaikoille kertyy juuri tämän takia lokki- ja varislintuja. Jos ihmiset haluavat hävittää kaatopaikoilla oleilevat lintumassat, ainoa järkevä keino tähän on se, että ruokaa ei laiteta tavallisen kuivajätteen sekaan tai jätteen poltto. Muuten lintuja tulee aina olemaan kaatopaikoilla.
Eilen sain sähköpostia, jossa minulta tiedusteltiin lintujen aiheuttamasta hygienia- ja siisteyshaitasta kaatopaikoilla.
Laitan tähän alle mitä vastasin.
"Suuret lintumäärät muodostavat siisteys- ja terveyshaittaa kaatopaikoilla." (Tämä oli väite, jota piti perustella)
- Siisteyshaittoja suuret lintumäärät aiheuttavat ulosteillaan lähinnä työkoneille, vaatteille (ihan sivukommenttina omakohtaisesta kokemuksesta, että yksikään lokki tai varislintu ei onnistunut kakkimaan minun päälle koskaan, vaikka aika paljon niiden alla työskentelin) ja henkilökunnan autoille (jos autokatoksia ei ole). Haittoja ei niinkään aiheudu varsinaiselle kaatopaikka-alueelle, koska linnut yleensä oleilevat jätetäytöillä tai esimerkiksi kompostiaumoilla, joita muokataan ja peitetään päivittäin.
- Risto Juvasteen lisensiaattityössä "Harmaalokit seuranamme" käsitellään Ämmässuota esimerkkinä, jossa henkilökunta kokee suuret lokkimäärät työsuojeluongelmana. Ongelmaksi siellä on koettu nimenomaan hygieniahaitat sekä koneenkuljettajien stressi ja lokkien ulosteiden aiheuttama näkökentän kaventuminen. Tämä löytyy työstä sivulta 73. Tein haastattelututkimusta Jätekukon työntekijöiden ja alihankkijoiden työntekijöiden keskuudessa; lokkien ulosteet koettiin nimenomaan ongelmallisiksi.
- Siisteyshaitaksi voidaan myös kokea lähiympäristön likaantuminen, koska lokit kuljettavat mm. pesimäluodoilleen ja lepäilyalueilleen pieniä tavaroita. Pesimäluodoilta löytyy mm. oksennettuja luita, maksamakkarapaketin kuoria jne. Tämä roskaaminen ei ole kuitenkaan mittavaa. Kaatopaikan lähialueen asukkaat voivat kokea lokkien ulosteet laitureilla ja veneissä myös kaatopaikan lokkilintujen aiheuttamiksi. Yleensä nämä ongelmat aiheuttavat kuitenkin paikalliset linnut. Kaatopaikoilta lepäilemään siirtyvät lokit pyrkivät yleesä avoveteen.
- Lokkeja on syytetty salmonellan aihettajaksi mm. Nastolassa sekä kalaloisien levittäjäksi Kuopion Haminalahdella. Risto Juvaste tutki lisensiaattityössään Haminalahden kalaloistartuntoja teoreettisesti päätyen siihen, että silmäimumatojen merkittävimpiä levittäjiä ovat kuikka- ja uikkulinnut sekä koskelot, jotka käyttävät kalaa ravinnokseen (kts. s 63). Tämä ei sulje pois lokkeja kokonaan, mutta lokkien loisvaikutus laskelmien mukaan on vain noin 10 %. Lokkien ulosteet sisältävät salmonellabakteereja. Bakteerimäärät ulosteessa ovat kuitenkin varsin pieniä. Tarttumisriksi ihmiseen on todellisuudessa pieni. Vesistöissä bakteerimäärät laimenevat entisestään. Nastolan tapauksessa lokkeja ei pystytty kiistattomasti todistamaan salmonellan syyksi, mutta julkisesti haluttiin antaa kuva kaatopaikkalokkien aiheuttamasta veden pilaantumisesta. Tarkkoja lukuja noille salmonellamäärille löytyy myös Riston työstä.
No, olihan tuossa nyt jotakin. Eli voi sanoa ihan hyvin, että aiheuttavat siisteys- ja terveyshaittaa, koska alueella työskentelevät ihmiset usein kokevat näin, riskit ovat vaan pienempiä kuin mitä annetaan ymmärtää, ja liioittelua esiintyy aika usein.
Eli uskaltaisin sanoa, että eivät ole rutonlevittäjiä