Kuusitiainen parus aterHieman surumielinen tiaisen kutsuääni helähtää kirkkaana kuusikossa. Tarkkaavainen metsässä kulkija voi pian löytää näköpiiriinsä kuusen uloimmassa oksassa ylösalaisin keikkuvan häivähdyksen vaalean rusehtavaa ja harmaata - kuusitiaisen.
Suomen pienimmän tiaisen, kuusitiaisen, entinen nimi ei suotta ole metsätiainen. Hieman sinitiaista pienemmän tiaisen tyypillistä elinympäristöä ovat vanhat kuusikot, mutta myös sekametsät ja männiköt. Usein sen tavoittaa sinitiaisen ja vihervarpusen tavoin puiden latvoista tai oksankärjistä keikkumasta itselleen ruokaa etsien. Näistä kahdesta se on kuitenkin helppo erottaa mustasta päästä ja niskaa koristavasta valkoisesta laikusta. Selkä tällä kääpiötiaisella on harmahtava, ehkä aavistuksen sinertävään taittuva, ja siivistä erottuu kaksi voimakkaan valkeaa siipijuovaa. Alapuoli on tasaisen ruskeanvalkea.
Maailmanlaajuisesti lintu on melko laajalti levinnyt ja sen voi tavoittaa miltei koko Euroopasta aina Pohjois-Aasiasta ja Pohjois-Afrikkasta asti. Suomessa lajin levinneisyys ulottuu noin Tornion-Kuusamon korkeudelle saakka.
Huolimatta pienuudestaan on kuusitiainen hyvin terhakka lintu, eikä se usein kauan malta pysytellä paikallaan. Toisinaan voi metsätiainen etsiytyä ruokinnoille muiden tiaisten seurassa - tällöin lintujen ruokkija palkitaan pienen linnun pelottomuudella. Kuusitiaista pääsee usein mielekkäästi seuraamaan melko läheltä ja joskus se uskaltautuu ruokkijansa kädellekin nappaamaan siemenen tai kaksi. Siementen lisäksi se käyttää ravintonaan hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita se nopein pyrähdyksin ja keikkuvin asennoin etsii kuusten latvuksista.
Pesäkoloaan kuusitiainen ei itse kaiverra serkkujensa hömö- ja töyhtötiaisen tavoin, vaan pesii valmiisiin koloihin. Myös linnunpönttöön se täten voi rakentaa pesänsä, joskus kuusitiaisen pesän voi löytää myös maakolosta. Pesintäpuuhiin lintu ryhtyy huhtikuussa, jolloin naaras munii yleensä hieman alle kymmenkunta munaa. Mikäli pesintävuosi onnistuu poikkeuksellisen hyvin ja syksyllä ravintotilanne heikentyy, vaeltaa kuusitiainen sankoin joukoin etelämmäs.
Metsätiaisen lisäksi kuusitiainen tunnetaan useilla muillakin nimillä. Metsätiaisesta johdettu lyhenne metsis sekä ulkonäöstä juontuvat nimitykset pilkkaposkitiitinen, valkoniska ja mustatiainen kuuluvat näiden joukkoon. Lintuharrastajien kuulee usein käyttävän nimitystä Pate tai Pateri, joka tulee linnun tieteellisestä nimestä parus ater. Vähemmän mairitteleva, joskin humoristinen, nimitys on kuusitiaisesta johdettu kusitiainen.