Pajulintu, Lövsångare (Phylloscopus trochilus) Vaikka pajulintu on nykyään maamme runsaslukuisin pesimälintu, se on melko huonosti tunnettu. Kun oppii erottamaan pajulinnun vienon ja kauniin laulunsäkeen, huomaa kuinka yleinen se itse asiassa on.
Reviirillään pajulinnulla on vakituinen laulupaikka, jossa se keväällä ja alkukesällä laulaa pehmeän surumielistä lauluaan. Loppukesällä voi vielä kuulla heikkoa laulua, ns. varjolaulua. Kutsuääni on hento hyit.
Ääni & kuvia Hyvin samannäköisestä tiltaltista pajulinnun erottaa parhaiten täysin erilaisesta laulusta. Äänen lisäksi se mm. eroaa ruskeanoranseista tai vaalenruskeista jaloista, tiltaltilla ne ovat mustat tai tummanruskeat.
Pajulintujen arvioitu määrä on 8-13 miljoonaa paria ja se pesii koko maassa. Pajulintu on etupäässä lehti- ja sekametsien laji, jonka elinympäristön valinnassa koivulla on keskeinen sija. Tundralla laji viihtyy koivu- ja pajutiheiköissä. Pajulinnun elinympäristövalikoima on kuitenkin laaja, puutarhoista ja puistoista harvapuustoisiin soihin asti.
Levinneisyyskartta Pesän pajulintu tekee maahan tiheän kasvillisuuden suojaan. Uunimainen pesä on rakennettu heinistä ja sammalista. Vuorauksena voi olla höyheniä. Munii 6-7 munaa toukokuun lopusta alkaen. Toisinaan pajulintu tekee maan eteläosissa toisen pesyeen. Uunilinnuksikin kutsutulla pajulinnulla on koko liuta lempinimiä:
• Fitis (ääni)
• Hyi
• Hyitti
• Kiuvaslintu
• Paarmalintu
• Pajukerttu
• Pajuli
• Pajupeippo
• Pajutiainen
• Pajutiiainen
• Pajutuikki
• Pajutuikkinen
• Pajuvarpunen
• Pali
• Papu
• Papulintu
• Peukaloinen
• Peukalolintu (kansanomainen nimi)
• Riekkotiainen (kansanomainen nimi, vuoraa pesäänsä mm. valkoisilla riekonhöyhenillä)
• Rievsak-cicas
• Uunlintu
• Vieno (kutsuääni)
• Viivittäjä
• Vilukieli
Lintunimet Pajulintu painaa vain kymmenkunta grammaa ja linnun pituus on 11 - 13 cm. Ravinnokseen se käyttää lähinnä hyönteisiä ja hämähäkkejä. Syksyllä sille kelpaa myös marjat.
Pajulintu on muuttolintu, joka keväisin saapuu vapun tienoilla. Syysmuutto käynnistyy jo heinäkuun lopussa ja mattimyöhäiset lähtevät trooppisen Afrikan lämpöön lokakuun puoliväliin mennessä. Pajulintu uusii höyhenpukunsa kaksi kertaa vuodessa; pesimisen jälkeen loppukesällä sekä talvehtimisalueellaan Afrikassa.
Juoksuttipa mokoma Lohjalle melkoisen bongarijoukkon, meikäläinen mukaanlukien, kun oudosti laulavaa pajulintua luultiin aluksi vuori/balkaninuunilinksi.
Poikkeava PhylloscopusLintuin keräjät Köyhä mies ketoa kynti,
Sekä kynti, jotta kylvi,
Kylvi kymmenen jyveä,
Kynti kymmenen vakoa.
Sihen lintuja sikesi,
Kasvoi paljo peiposia;
Hakahti harakat siinä,
Sekä närhit näppäsivät,
Kävi sirkut sissimässä,
Varpuset varastamassa.
Pajulintu palkulainen
äkättihin, keksittihin,
Vievän viimeistä jyveä,
Reunimmäistä reutoavan.
Nuorittihin, käärittihin,
Pieksettihin, pyntättihin,
Lyötihin, lytistettihin,
Jaloin päällä pyörittihin;
Vesi silmästä sirusi,
Veri vaivaisen nokasta
Keräjihin käytettihin,
Laitettiin lain etehen.
Kurki lintujen kuningas
Itse istui tuomariksi,
Laklat lautamiehiksi,
Valamiehiksi varikset.
Kurki huuti kulkustansa,
Kajahutti kaulastansa
"Ootko ottanut jyviä
Köyhän miehen kynnökseltä?"
Pajulintu palkulainen
Sihen vastaten sanovi:
"Söin minä jyveä kaksi,
Kovin äiä, kun on kolme."
Kurki kulkkunsa kurotti
Yli pöyän lausumahan:
"Kosk' oot ottanut jyviä,
Käynyt kurja sissimässä,
Köyhän miehen kynnöksellä,
Kynnöksellä, kylvöksellä;
Niin ei saa sääliä varasta
Tahi korvat karsitahan,
Tahi kaula katkotahan,
Pää poikki järitetähän."
Pääskyläinen pieni lintu
Se lausui laen rajasta:
"Varastat sinäki kurki,
Otat otria oloksi,
Rukeita mielen määrin,
Kannat kauranki jyviä."
Kurki laski suuren kulkun,
Parkasi pahan sävelen,
Pääskyselle pienimmälle:
"Oonko mie varastanunna
Köyhän miehen kylvöksestä?
Taian mie ilmanki eleä
Köyhän miehen kylvöksettä;
Lennän synkkähän salohon,
Siellä riivin rikkahia,
Katkon kaurahalmehia,
Tahi syön marjoja metsästä,
Kaivan suolta karpaloita."
Lausui pääsky pieni lintu:
"Vaan minäpäs en varasta;
Olen ihmisten ilona,
Riemu kaiken ristikansan,
Saattelen suven sanoman,
Laitan päivän lämpimämmän."
Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä
Elias Lönnrot