Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Sus]

Laitetaas oma ketju. Pöntöllä on varmasti paljon ihmisiä jotka ovat/ovat olleet tekemisissä tämän kysymyksen kanssa omassa elämässään. Millaisia kokemuksia, mitä mieltä? Mikä huonosti? Mikä hyvin?

Keskustelua asian tiimoilta.

[Motteri]

Kuinka paljon huonosti hoidetut vanhukset on asenneongelmaa.

Käytetään liikaa lääkkeitä, että olisivat helppoja ja hiljaisia.
Vaipat sellaisella joka autettuna pääsisi vessaan.
Onko kyse pelkästään hoitajien vähäisyydestä.
Isäni oli yksityisessä hoitokodissa, ilman omaisia hän olisi ajellut pyörätuolin renkaat tyhjinä.
Nukkumaan siellä laitettiin kuuden jälkeen, lääkkeitä oli todella paljon mm. rauhoittavia.
Lääkkeillä oli myös se sivuvaikutus, että kaatuili siirtyessä pyörätuolista sänkyyn.
Hänen asiat parani paljon, kun pääsi kunnalliseen hoitoon, yllätys yllätys.
Lääkkeitä vähennettiin, apaattisuus ja kömpelyys väheni.
Hoitajat yllytti kävelemään kaidetta pitkin, autettiin kesällä ulos jne.

Tuttavani oli vuodeosastolla muutaman viikon, siellä sai pe-la-su iltapäiväkahvin vain ne jotka itse sen hakivat keittiöstä.
Vuodepotilaita oli max neljä myös tuttavani, eli ihminen joka joutuu makaamaan sängyssä ei saa edes kahvia/välipalaa.
Monta tuntia lounaan ja päivällisen väli 
Me järjestettiin niin että aina joku kävi iltapäivällä eväskassin kanssa katsomassa ja haettiin niille muillekin sänkypotilaille kahvit keittiöstä.
Tuli vain mieleen, et harvalla on asiat niin hyvin, että omaiset asuvat niin lähellä että pääsevät usein katsomaan.
Hoitajilla oli samaan aikaan kahvihetki, siellä istui pöydän ympärillä aina kuutisen ihmistä.
Mikä aika heillä olisi mennyt kahvin viemiseen muutamaan huoneeseen.

Paljon on hoitoalalla ihmisiä jotka ei sille sovellu, mutta paljon on onneksi niitä toisenlaisiakin.

[pia58]

Äitini 77 v asuu edelleen kotona hyväkuntoisena koiransa kanssa. Tuttavani, kohta 80 asuu kotona ja hänellä käy kodinhoitaja 3 kertaa viikossa. Lisäksi hänelle tuodaan valmisruokaa 3-5 kertaa viikossa. Tämän kaiken hän maksaa itse, on siis yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa jos vanhus haluaa asua kotona eikä laitoksessa. Tuttavani on erittäin tyytyväinen tähän järjestelyyn eikä halua missään nimessä joutua vuodeosastolle. Ymmärrän sen varsin hyvin. Tällä hetkellä ei ole ketään joka siellä olisi joten en tiedä kuinka nykypäivänä on asiat.  Aikoinaan anoppini oli palvelutalossa ja oli tosi tyytyväinen, hänkään ei ikinä ennättänyt vuodeosastolle. Uskon kuienkin että kaikki jutut mitä laitoshoidosta puhutaan ovat ainakin osittain totta. Koskaanhan ei siihen päästä että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Vanhusten hoito on jokatapauksessa ihan retuperällä, kyllä työikäisten ihmisten pitäisi nyt hoitaa asiat kuntoon sillä edessä se on varmaan meillä jokaisella ( luultavasti) maata siellä.

[Pyryharakka]

Se, mitä olen eri tiedotusvälineistä lukenut vanhustenhoidosta Suomessa nykyään, saa minut toivomaan, etten koskaan joutuisi "säilötyksi" mihinkään "alan" laitokseen. Vanhenemista en pelkää. Vain sitä pelkään, että en enää kykenisi omatoimisesti huolehtimaan itsestäni.

[Motteri]

Se, mitä olen eri tiedotusvälineistä lukenut vanhustenhoidosta Suomessa nykyään, saa minut toivomaan, etten koskaan joutuisi "säilötyksi" mihinkään "alan" laitokseen. Vanhenemista en pelkää. Vain sitä pelkään, että en enää kykenisi omatoimisesti huolehtimaan itsestäni.

Multa tuo pelko katosi se myötä, kun näin että on ihan hyviä kodinomaisia paikkoja.
Ja toivon että läheiset ja tutut käy katsomassa, etten olisi ikävä/ilkeä/pessimistinen vanhus 
Toki parempi olisi kaatua saappaat jalassa, yleensä se et laitokseen tai hoitokotiin joutuu kertoo että on pahoja sairauksia.

[Parus Major]

Vanhustenhoito ja kaikki tähän liittyvien asioiden uutisointi, kritisointi ja laskelmat ym on todella tärkeää. Suuret ikäluokat vanhenee; kuka meitä hoitaa, miten hoitaa ja missä hoitaa ja millä rahalla hoitaa ja millaisella palkalla.
Hyvä että niiden puolesta puhutaan ja ehkä tehdäänkin jotain..

Paljon kuulee kaikkea vanhustenhoidosta ja tavallaan kaikki kulminoituu rahaan tässäkin. Säästökohteita ei voi hakea pienentämällä henkilökuntaa, ammattitaitoa tai vähentämällä hoitopaikkoja - oli kyse sitten lapsista tai vanhuksista tai sairaanhoidosta.
Käyttöprosenttiajattelu tulisi laittaa roskakoriin!

Ja sitten huumorilla vakavaa asiaa; muistan jonkun engl. hupiohjelman, jossa iäkäs, jossain hoitolaitoksessa asuva, innokas ornitologi edelleen kinusi lammen rannalle sorsia ja muuta kiikaroimaan. Ystävällinen joskin kiireinen hoitaja toteutti toiveen ja kas, pyörätuoli joka jäi kiireessä lukitsematta meni pikkuhiljaa lampeen ja kaveri vaan kiikaroi onnellisena ja taisi juuri nähdä jonkun hyvän lajinkin.....
Eli tässä olisi minunkin onnellinen loppuni, tuohon Pyryharakan kirjoitukseen viitaten.

[Sus]

Parikin vanhainkodissa työskentelevää tunnen (onks vanhainkodille nykyään joku uusi sana?) ja päällimmäinen juttu on KIIRE. Eli henkilökuntaa vaan vähemmälle, kuten sairaaloissakin... Siellä on piiitkä käytävä, huoneita rinnakkkain, niin heille on siellä semmoinen pyörillä kulkeva potkulauta, jolla pääsee nopeemmin...

Parus mainitsi lapset, vanhukset ja sairaanhoidon. Minä mainitsen vielä lisäksi mielenterveyspotilaat.

Heikoimmilta on helppo ottaa, niinhän se tuppaa olla. Lapset, vanhukset, fyysisestä sairaudesta kärsivät ja mielenterveyspotilaat eivät nouse barrikaadeille.

Helppo unohtaa...

(Puhumattakaan eläimistä)

[Motteri]

Sus, palvelukeskus on täälläpäin korvannut vanhainkodin.

Muoks. ehkä se kuvaa paremmin laitosta kuin vanhainkoti, sillä ei ole pelkkiä vanhoja ihmisiä vaan vammautuneita yms.

Mielenterveyspotilaista minusta parikin entistä poliitikkoa on puhunut ja kirjoittanut hyvin.
Ehkä nämä asiat pitäisi pitää mielessä myös vaaliuurnilla.

[Pyryharakka]

Aika monen asian pitää nykyisin olla ns. kustannustehokasta. Siinä jää inhimillisyys usein toiseksi.

[-muru-]

Itse olen nyt toiminut Punaisen Ristin Ystävätoiminnassa runsaat kolme vuotta . Sen verran vanha jo että muisti ei ihan kristallinkirkas.
Minulla on ollut lisäksi ns. vastaystäviä joiden luona vierailen noin kerran viikossa. Heitä on meillä niin palvelutaloissa kuin kotonakin asustavia.
Se minkä olen huomannut, on juuri se että henkilökuntaa on aivan liian vähän. On aivan liikuttavaa kun menemme jonain kauniina kevätpäivänä hakemaan lenkille vanhuksia jotka eivät juuri muuten ulos pääse, miten iloisia he ovat.
Taitaa se ulospääsy rajoittua matkaan sairaalaan ja takaisin.

  Kokemukseni niiden vanhusten oloista jotka pääsevät liikkumaan edes rollaattorilla tai pyörätuolilla, ovat kohtalaisen hyvät. Tosin voisihan siellä enemmänkin jotakin tapahtumaa järjestää ettei elo ole vain ruokailuiden ja kahvitteluiden ja hoitojen odottelua.
  Mutta sitten se osasto jossa ovat sellaiset vanhukset ja muut jotka vaativat ns. suljetun osaston omankin turvallisuutensa vuoksi, on aika ahdistava.
  Siellä olen miettinyt miten hoitajat jaksavat. Täytyy tunnustaa että itse en varmaan jaksaisi särkymättä.
Se on paikka jonne en ainakaan järjenvalon säilyttäneenä haluaisi joutua.
Olot sielläkin varmaan helpottuisivat jos olisi niitä jaksavia hoitajia enemmän. Ja lähellähän tuo jo on. Ehkä 

 Mutta mitä voimme tehdä?  Aika voimaton olo.

 

[KLETTERMUS]

Vanhus=ikäihminen.

Eiks siitä voisi kehittää tällaista: vanhuskoti = ikäihmistenhoitokoti.