Kuvat: Mali
Tilhi (Bombycilla garrulus)Tilhi on komea pohjoisen taigametsien lintu, joka vaeltaa pihlajanmarjan satojen vuoksi.
Tilhen tuntomerkkinä on huomiota herättävä töyhtö. Yleisväri on erikoisen punertavan ruskea, siivissä on valkeita ja keltaisia kulmajuovia. Silmälappu on musta ja kapea. Pyrstön kärki on keltainen. Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi. Pituus on 18–21 cm, siipien kärkiväli 35 cm ja paino 54 (40–64) grammaa.
Tilhellä on monta kansanomaista nimeä: sirri, vilkki, kuukainen, filisteeri, rötö.
Tilhen pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta. Se on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu karvoilla ja höyhenillä. Muninta alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5 munaa, joita sitten hautoo 14–15 vrk. Koiras voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain. Tilhi pesii Suomessa vain pohjoisessa, mutta vaeltaa syksyllä ja talvella myös etelään. Kannaksi arvioidaan noin 20.000. Vaellusaikana voi olla enemmänkin. Takaisin pohjoisen metsiin nämä tukkarastaat muuttavat jo maaliskuulla.
Tilhen ravintoon kuuluu kesällä hyönteiset ja talvella marjat. Variksenmarja on herkkua, samoin pihlajanmarjat, etelämpänä tilhi syö myös omenia ja muita hedelmiä.
Teksti: mese