Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Olen

En ole

[Sus]

Äitini taas kertoo, että kansakoulussa ollessaan heidän piti kaikkien laulaa sama laulu. Mutta laulu olikin sellainen, jota äitini ei koskaan ollut kuullut, koska oli ollut kipeänä ja koulusta pois juuri silloin, kun laulu oli opetettu luokalle.  Ei sitten kuitenkaan pikkutyttönä kehdannut eikä uskaltanut opettajalle laulukokeissa mitään sanoa, vaan sävelsi itse ja veteli vaan laulun.  Sai laulunumeroksi nelosen, vai olikohan se vitonen... 

[mir]

Mun kouluaikaan oppilaat lauloi  laulukokeen opettajalle tyhjässä luokassa, eli muut oppilaat odotti ulkona tai eteisessä vuoroaan.
Aika jännä paikka oli laulaa yksinään opettajalle. Laulusta sain numeroksi 9 alaluokilta alkaen, mä lauleskelin silloin muutenkin paljon.
Esitin laulukokeessa aina saman, mä olen niin pienoinen, laulun.

[kati]

Miun kouluaikana piti laulaa omalla paikalla seisten koko luokan kuullen  se oli ihan kamalaa.
Pyris, muistan meitin luokalta kansakoulusta tytön, joka lauloi joka vuosi "Mä oksalla ylimmällä". paljon muuta en muistakaan, vaan jotenkin tuo on jäänyt mieleen 

[zeener]

Täytyy tehdä tunnustus, olin meidän yläasteella ja lukiossa ainoa oppilas joka oikeasti olisi halunnut päästä kuoroon ja jota ei sinne 6 vuoteen huolittu  . Laulukokeesta olisi pitänyt saada vähintään 9 enkä sitä siis 6 vuoteen onnistunut tekemään.

[Mesis]

Minä olen aina ollut hirveän ujo, ja laulukokeita jännitin monta päivää etukäteen. Saimme laulaa omalta paikalta seisten. Numeroksi olen sanut 9. Kuoroon jouduin AINA, ja aina eturiviin. Kamalaa oli varmaan niillä pojilla, joilla ei ollut yhtään laulunääntä, ja jotka melkein lukivat laulunsanat, mutta siten välttyi neloselta todistuksessa.

[Jarmo]

Lukemalla minäkin taisin viitosen saada 

[Veke]

Kerran miäki koulus lauloin. Se oli sillon, ku ope käski, et Veikko laulaa ny tiritiriteijjaan.
Sen jälkee en o koulus laulannu, ku hogasin, et se oliki pilkka. Nii, enkä paljo muuallaka.
Siin laulus on nin hitsisti, niit vaikeit kirjamia, ku ei mul onnistu. 
Koko luokkaa nauro suoraa huutoo ja sil ittellääki tai lusikalline pöksyy tirahtaa, ku nauratti. 

[Rouva Hömötiainen]

En osannut laulaa koulussa enkä osaa laulaa edelleenkään.
Se paljastui joskus aika alaluokilla, ja sitten tulikin sellainen vapautus, että sai kieltäytyä laulamasta.
Sitten annettiin "numeroksi" viiva.
Edesmennyt mieheni kielsi minua aina laulamasta - edes kotona ja suihkussa - oli hänen mukaansa niin hirveää kuultavaa....

[Jarmo]

Arvo arvostaisi arvokasta laulua 

[Pihalintu]

Kouluaikojen alaluokilla joutui/pääsi kuoroon, en muista oliko siellä koko luokka vai miten. Täyttä ymmärrystä vailla piti jotain äännähdyksiä antaa, valittiin kait äänilajia vai mitä. Joudun 3. vai oliko vallan  4. ääntä mörisemään.
Voin sanoa rehellisesti, en vieläkään ymmärrä mitä se kaikki oli, mutta vieläkin mörisen

[zirnix]

Hauskoja juttuja teillä!  Kävin näitä jo päivällä vilkuilemassa, mutta en kirjoittamaan ehtinyt.

Huvitti tuokin Susun kokemus. Olla opettajan kanssa kahdestaan komerossa ja laulaa sitä kiljua tekevien lempilaulua. 

Ja hauskoja juttuja monella muullakin. Mutta tuntuupa olevan ikäviäkin muistoja - kuten siis itsellänikin. Kaikenlaisia laulukokeita aikoinaan järjestettiin; milloin luokan edessä, milloin omalla paikallaan seisten, milloin mitenkin. Vaan aina se oli se kuutonen.

Ekalla luokalla se tuntui kaikkein kamalimmalta. Muistan ikäni, kuinka omasta mielestäni lauloin hyvin MAAAAN PÄÄÄÄLLÄÄÄÄÄÄ PAAAIKKAAAAA YYYKSIIIIII OOOON... Äidin sydän. Pärjäsin mielestäni vieläpä hyvin.  Ja todistuksessa sitten KUUTONEN. Tokalla luokalla sitä vielä jaksoi uskoa että opettaja olisi erehtynyt, vaan taas se sama kuutonen...

Oppikoulussa kuutoslinja jatkui. Siellähän laulutunnit loppuivat toiseen vuoteen. Kolmantena tilalle tuli kotitalous, jossa ohimennen sanottuna olin muuten huono siihen aikaan siinäkin... Tokalla luokalla sitten kieltäydyin laulamasta. Opettaja sanoi, jot jos ei laula, saa vain viitosen. Mut meikähän päätti, jot antaa tulla viitonen sitten, mut laulamaan en enää ala. En laulanut, mutta todistuksessa oli KUUTONEN. 

Ai niin! Pääsinhän minä kerran kuoroon! Hienoa oli! Koulun joulujuhlassa jossain näytelmässä taustakuorossa sain melodicalla painaa yhtä ääntä parissa eri kohdassa... Että onhan sitä siis tullut kuorossakin oltua! 

Vielä muuten yksi juttu. Kaikki muksuni ovat onneksi kai perineet laulutaitonsa minulta. Koska minulla sitä siis ei tallella ole. Ovat kaikki siis hyviä laulajia - ja laulaneet oikeasti koulujensa kuoroissa aikoinaan aina! Heidän isänsä kylläkin musikaalinen oli...