Ihana ihminen tuo Tiinan äidin kotiin huoltanut mies.
Tässä elämän varrella on noita mummuja ja pappoja tullut huollettua pesäpaikkaansa, kun ennen tämän kadun vanhainkodilla oli "avoimet ovet".
Jostain syystä niitä silmiini sattui ja heitä saattelin takaisin. Joskus ei vanhainkodilla olu edes huomattu ketään poistuneeksi.
No nykyisin ovet ovat kiinni, numerolukon takana, eikä sieltä enää mummoja ole karussa. Mutta tuttavapiirissäkin on muutama, joiden muistisairauden tiedän ja aina maailmaa katselee sillä silmin että onkos tuo ihan tietoinen ajasta ja paikasta.
Onneksi oma muistisairas omaiseni on hyvässä tallessa. Nyt vaan outoja oireita on ilmaantunut erääseen läheiseen ja tässä mietin onko siinä tuleva hoidokkini.
