Talven selkä taittuu
24/02/2011 Pauli Jokinen ( LUVALLA )
pauli.j.jokinen@gmail.com
Maaliskuu on jo ovella ja sää on pitkän paukkupakkasjakson jälkeen lauhtumassa. Lämpötilat pysyttelevät kuitenkin pääasiassa selvästi pakkasen puolella, vaikka viikonloppuna tai viimeistään alkuviikosta voidaan paikoin käväistä nollan tienoilla. Varsinaista kevään alkamista ei vielä ole kuitenkaan näköpiirissä.
Auringonsäteilyn määrä kasvaa nopeasti
Maaliskuun aikana maahan osuvan auringonsäteilyn määrä suunnilleen kaksinkertaistuu Etelä-Suomen leveysasteilla. Muutos onkin suurinta juuri maalis- ja huhtikuun aikana. Toukokuussa muutos alkaa jo selvästi hidastua kohti juhannuksen tienoota. Pohjois-Lapissa suurin auringonsäteilyn kasvu tapahtuu suurin piirtein maaliskuun puolivälistä toukokuun alkuun. Kevät on siis auringonsäteilyn puolesta tuloillaan vääjäämättä.
Keväällä on monta estettä matkassaan
Kevään saapumista hidastaa runsas lumipeite. Se heijastaa osan auringonsäteilystä takaisin ylöspäin (erityisesti tuore ja puhdas lumi). Likainen ja vanha lumi tosin nappaa auringonsäteilystä enempi talteen. Lämpötila ei pääse merkittävästi kohoamaan nollan yläpuolelle lumen vielä ollessa maassa vaikka muutoin ilmamassa lämmintä olisikin. Mitä etelämpänä lunta vielä on, sitä hitaammin kevään voisi olettaa saapuvan meillekin.
Lumiraja kulkee itäisessä Euroopassa Puolan ympärillä, joten etelästä puskevan lämpimän ilman tulee ensin sulattaa Baltian lumet, jotta meillä kevät pääsisi kunnolla vauhtiin. Muutoin etelästä puskeva ilmamassa muuntuu viileämpään suuntaan kylmän lumialustan yllä. Lisäksi Itämeri on nyt harvinaisen laajan jääpeitteen kyllästämä, joten sekin hidastaa kevään etenemistä.
Mitä maaliskuu tuo tullessaan?
Lähitulevaisuus näyttää varsin vaihtelevalta sään suhteen. Nyt alkuun mennään hiljalleen lauhempaan suuntaan voimakkaan lounaisvirtauksen myötä. Sekä GFS että ECMWF parviennusteissa on vihiä, että ensi viikon puolivälin jälkeen Jäämerellä oleva matalapaine yrittää katkaista Brittein saarilta Venäjälle ulottuvan korkeapaineen alueen kahtia. Tällöin Atlantille jäisi yksi voimakas korkeapaineen alue ja sen itäpuolitse pääsisi pohjoisesta virtaamaan kylmempää ilmamassaa Suomeen. Pohjoisesta yrittävä kylmän purkaus tosin joutuu kulkemaan sulan meren yli ja niinpä se ei pääse meille yhtä kylmänä kuin idästä/koillisesta mantereen/jään yli jyräävät pakkasilmat. Niinpä on vielä epäselvää onko tuo kylmän purku tarpeeksi voimakasta, että se pystyy tuohon korkeapaineen halkaisuun vai jäädäänkö me Fennoskandiassa johonkin epämääräiseen välimaastoon. Tällöin välillä saataisiin lounaasta lauhaa ilmaa ja välillä kylmän yritystä pohjoisesta.
Eli maaliskuun alkupuoliskon sää saattaa olla varsin vaihtelevaa säätyyppien puolesta. Sateet tosin voivat jäädä molemmissa skenaarioissa melko vähiin. Aurinko paistaessaan lämmittää jo mukavasti ja päivälämpötilat eivät enää millään pääse yhtä kireän pakkasen mittoihin kuin mitä viime viikot on koettu. Yöt voivat tosin edelleen olla varsin kylmiä etenkin korkeapainesäässä. Lisäksi ittelläni on vielä pieni kutina sen suhteen, että talvi järjestää maaliskuun puolivälin paikkeilla vielä yhden kunnon pakkasshown.
Siihen tämän hetken polttavimpaan kysymykseen, koska kevät alkaa, ei vielä voida antaa vastausta. Ehkä paras arvaus on viime vuoden tapaan kuunvaihde huhtikuulle mentäessä.
Kirjoittaja
Aihe: SÄÄ-KATSAUS: Talven selkä taittuu... (Luettu 105 kertaa)