Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[mese]

Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) on kurmitsojen heimoon Charadriidae kuuluva rantalintu. Kyyhkysen kokoinen, voimakasrakenteinen kahlaaja. Päässä töyhtö. Lento heittelehtivää.
Töyhtöhyyppä on pienen kyyhkysen kokoinen, mustavalkoiselta näyttävä peltojen lintu, jolla on leveät, pyöreäpäiset siivet ja päälaella harittava töyhtö. Hyvässä valaistuksessa töyhtöhyypän selän tummissa höyhenaloissa näkyy kaunis vihreä ja punainen metallinhohde. Pää on mustavalkoisen kirjava, kurkku ja kuvunseutu ovat mustat, rinta ja vatsa valkoiset ja alaperä vaalean punaruskea. Nuori töyhtöhyyppä eroaa aikuisesta lyhyemmän töyhdön sekä selän ja siiven peitinhöyhenien kapealti kellertävien reunojen perusteella. Höyhenreunojen väri saa selkäpuolen näyttämään suomukuvioiselta. Töyhtöhyypän koivet ovat ruskeanpunaiset. Nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.



Pituus 28–31 cm, siipien kärkiväli 67–72 cm, paino 170–230 g.

Töyhtöhyyppä on muuttolintu ja lajin koko esiintymisalueella esiintyy muuton aikana suuria parvia. Talvehtimisalueet ovat Pohjois-Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Kiinassa. Muutto tapahtuu päiväsaikaan. Suomalaiset hyypät talvehtivat Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Keväällä se on varhaisimpia muuttolintujamme, saapuen jo maaliskuun alusta alkaen. Syysmuutto alkaa jo varhain kesäkuussa, jolloin pesimättömät ja pesinnässä epäonnistuneet linnut muuttavat pikku parvina lounaaseen. Syysmuutto päättyy vähitellen, ja lokakuussa tavataan viimeiset muuttajat.

Suomessa pesivä hyyppäkanta on voimakkaasti taantunut. Yhtenä syynä taantumiseen ovat entistä voimaperäisemmät kevätpeltojen muokkaukset, jolloin pesät tuhoutuvat, sekä tehokkaan salaojituksen takia suojattomiksi jääneet peltoaukeat. Myös maapetojen, kuten ketun ja supikoiran, runsastuminen on vähentänyt pesintöjen onnistumisia. Rantaniittyjen ja entisten laidunmaiden umpeenkasvu ruovikoiksi ja pajukoiksi on vähentänyt lajin suosimaa lyhytkortista ruohostomaata.

Läntisimmät kannat, jotka pesivät alavilla alueilla, ovat kuitenkin yleensä paikkalintuja.

Töyhtöhyyppä on kahlaaja, joka pesii avoimilla matalakasvuisilla alueilla ja se myös suosii melko kosteita alueita. Se tekee pesän maahan ja munii 4 munaa. Haudonta kestää 4 viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.

Töyhtöhyypän ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, nilviäisistä, madoista ja muista pienistä selkärangattomista.

Pesii niityillä, pelloilla ja avosoilla lähes koko maassa. Maan pohjoisosassa levinneisyys aukkoista. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 40.000–80.000 paria.
Päivämuuttaja. Syysmuutto alkaa touko–kesäkuussa, huippu heinäkuussa, viimeisiä yksilöitä vielä loka– marraskuussa. Karaistunut laji, saapuu Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa maaliskuussa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

Ääni on kissamainen naukaisu.

Töyhtöhyyppä on kevään tuoja.

ps. laittakaahan parempia kuvia ja kertomuksia tästä töyhtöpäästä 



 

[pia58]

Mitäpä tätä parantelemaan, hyvä ja kattava esittely 

[zeener]

Töyhtöhyyppä on veikea lintu, sitä odottaa niin hartaasti keväällä tulevaksi ja sitten kun se tulee, kohta alkaa toivomaan että se olisi hieman hiljempaa että kuuluisi muitakin ääniä 

Kiva esittely mese, kiitoksia!

[iihoo]

Hyvä esittely!
Lisään tähän pari kuvaa lennosta



Ja vielä selkäpuolen värejä