Tikli Carduelis carduelisTikli on värikäs varpuslintuihin kuuluva peippolintu. Tiklin nokan ympärys on laajalti punainen, pää on muuten musta-valkea, tiklin vartalo on vaalean ruskehtava ja mm. vatsapuolelta osittain valkoinen. Tiklin siipien pääväri on musta, mutta siivessä on leveä keltainen juova ja myös valkoista täplitystä siipisulkien kärjissä. Koiraalla on punaista naamassa enemmän kuin naaraalla, mutta muuten sukupuolet ovat hyvin samannäköisiä. Nuorella linnulla ei ole päässä punaista eikä mustaa, lisäksi sen kupeilla ja selässä on viirutusta ja väritys on muutenkin himmeämpi.
Tikli on kooltaan noin 12–14 cm ja painoltaan noin 18 grammaa eli noin talitiaisen kokoluokkaa, mutta tanakampi. Saman sukuisista linnuista tikli on urpiaisen kanssa samaa koko luokkaa, mutta urpiaisen pidempi pyrstö hämää senttimitoissa, jolloin urpiaisen voidaan sanoa olevan tikliä ruumiinrakenteeltaan heiveröisempi. Hempon kanssa tikli on samankokoinen.
Tiklikin on saanut nimensä sen kutsuäänestä, jota voidaan kuvata helisevänä ja korkeana ”tidlit” äänteenä. Sen laulu on iloista liverrystä. Tikli on ollut yksi suosituimmista häkkilinnuista värikkyytensä ja kauniin laulunsa seurauksena.
Pesimäkauden ulkopuolella tiklit liikkuvat parvissa, joissa voi olla satakin yksilöä. Tuolloin ne ruokailevat rikkaruohostoissa, etenkin ohdakkeissa, ja korjatuilla viljapelloilla. Toisinaan ne voivat myös vierailla ruokinnoilla. Tikliä voidaan kutsua kulttuurilinnuksi, joka viihtyy pihapiireissä, hautausmailla, puistoissa, vanhoilla maatiloilla.
Tiklin elinvoimaisuus on parantunut huomattavasti 1980-luvusta, jolloin kanta-arviona pidettiin pariatuhatta paria. 2000-luvun kanta-arviona voidaan pitää jo 13 000 paria. Tikli onkin siis nykysuomessa elinvoimainen laji.
Tiklejä ruokailemassa ohdakkeissa:
Teksti: Anniina
Kuvat: Pasi/lintukuvia.net