Tänään lähin käväsemään tuolla mettässä muka puolukkapuuron aineksia hakemassa. Tiukassa olivat. Oli niitä kyllä, mutta raakoja vielä. No, pari litraa keräsin, ehkä niistä saa yhen puuron kokoon.
Ajelin Vilmatunturille asti ja kiertelin siellä paikkoja. Poroaijjan luona koikkelehti komija ukkoteeri:
Siinä se venytteli ja sinne se jäi... aijjan taka.
Sitten ajelin eräälle kalankasvatuslammille, josko siellä olis ollut vesilintuja. Muutama tavi vain ja nekin kaakana. Tieltä sen sijaan löysin sydämen! Joku oli menettänyt sydämensä Lapille...
Lopuksi vielä aamulla kotipihalla esittäytynyt orava. Uusi talviturkki jo alullaan... kysyvä ilme oli!
Näkyi siellä eräällä toisella lammella joutsenpari ja vain yksi poikanen. Sepelkyyhky lenteli myös. Rastaita näkyi useita parvia. Metsäkanalintuja ei kovin paljon, riekkoja ei ensimmäistäkään. Ehkä olin liian myöhään liikkeellä, iltapäivällä vasta. Västäräkkikin tepasteli Vilman kämpän luona vielä.