Sepelkyyhky (Columba palumbus)
on Suomen suurin kyyhky, se on viimeisten vuosikymmenten saatossa siirtynyt yhä enenevissä määrin kaupunki linnuksi.
Ääni
Huhuilu on kumeaa ja joskus se kokemattoman korvissa muuttu pöllön huhuiluksi. Ennenmuinoin sitä kutsuttiin joskus toukomettiseksi sen huhuillessa toukokuisessa metsässä.
Ääni on kyyhkyille tyypillinen kujerrus. Koiras lentää reviirinsä yllä aaltoilevaa soidinlentoa, jonka ylävaiheessa se voi läpsäyttää lujaa siipiään. Varoitusäänenä toimii voimakas siipien läpsytys.
Ulkonäkö ja koko
Sepelkyyhkyn väri on sinertävän harmaa ja sillä on siivissä valkea poikkijuova. Kaula on pitkä ja sen ympärillä on vaalea kaulus, sepel. Pyrstö on pitkä. Sepelkyyhky on selvästi isompi kuin pulu.
Kyyhky on n. 43 cm pitkä ja painaa n. ½ kg.
Sukupuolet ovat saman väriset. Nuori lintu saa valkoisen kaulasepelen syksyllä, muutaman kuukauden ikäisenä.
Vanhin suomalainen rengastettu sepelkyyhky on ollut 11 vuotta 9 kuukautta 11 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 15 vuotta 11 kuukautta vanha brittiläinen sepelkyyhky.
Levinneisyys
Sepelkyyhky pesii koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pesimisalueensa pohjoisosissa se on muuttolintu. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Kevätmuutto on maalis-huhtikuussa, syysmuutto syys-lokakuussa. Suomen pesimäkanta on noin 200 000 paria. Pohjoisimmassa Suomessa se on pesivänä satunnainen. Euroopassa pesii 9–12 miljoonaa paria, joista yli 3 miljoonaa Britteinsaarilla.
Elinympäristö
Lintu viihtyy sekä metsissä että kaupungeissa. Suomessa lintujen kaupungistuminen alkoi 1990-luvulla. Nykyisin ne pesivät vaikkapa pihapuissa. Kaupungissa ne ovat pelottomia, mutta metsissä pesivät linnut ovat arkoja ja hylkäävät herkästi munapesänsä. Pesimiskauden jälkeen viihtyvät suurissa parvissa.
Lisääntyminen
Sepelkyyhky munii kaksi munaa huhtikuun puolesta välistä alkaen risuista tekemäänsä pesään. Munat ovat valkoisia. Haudonta kestää 2½ viikkoa, ja molemmat emot osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4 viikon ikäisinä, ja lentoon ne lähtevät 4–5 viikon iässä. Sepelkyyhkyllä on 3–4-pesuetta vuodessa.
Ravinto
Sepelkyyhky syö lähinnä kasvisravintoa, mieluiten siemeniä, herneitä ja nuoria versoja. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin etelämpänä sekä ruoaksi että vahinkolintuina. Poikasille emot oksentavat kuvustaan niin sanottua kyyhkynmaitoa, joka on osittain sulanutta ravintoa.
Sepelkyyhkyjä metsästetään Suomessa 10.8 alkaen ja metsästys päättyy 31.10. Riistanhoitopiirin luvalla sitä voidaan metsästää myös 1.6-9.8 välisenä aikana. Kyyhkyn metsästyksessä voidaan käyttää houkuttimena eri materiaaleista valmistettuja houkutuslintuja.
Olisin erittäin iloinen jos laittaisitte kuvia puluista ja kyyhkyistä. Kiitos