Varis Corvus coroneVaris on kaikille tuttu suhteellisen runsaslukuinen lintu. Varikset viihtyvät ihmisasutuksen lähellä ja ovat helposti havaittavia. Varikset viihtyvät myös kaatopaikoilla muiden varislintujen tapaan. Usein variksesta kuuleekin käytettävän ilmaisua "haittalintu". Varis ei ole, kuten ei muutkaan linnut, haittalintu, vaan se toteuttaa omalle käyttäytymiselleen tyypillistä tapaa etsiessään ruokaa kaatopaikoilla ja repiessään ulos jätettyjä roskapusseja. Varikset toimivatkin ihmisasutuksen lähellä katujen ja pihojen puhtaanapitopartioina. Varisten tiedetään olevan älykkäitä lintuja.
Varikset voivat käyttää ravintonaan myös esimerkiksi vesilintujen poikasia ja munia. Parikkalan Siikalahdella on havaittu tiettyjen varisparien erikoistuneen vesilinnun munien ja poikasten napsimiseen. Tämän vuoksi naurulokkien koloniat ovat hyvillä lintujärvillä erityisen tärkeitä, koska ne ärhäkkäinä puolustajina ja varoittelijoina, pystyvät pelastamaan myös muiden lintujen pesiä pesärosvojen kynsistä tai nokista.
Varis painaa noin puoli kiloa ja on pituudeltaan lähes 50 cm. Variksen höyhenpuku on mustan-harmaa. Varisten on havaittu kaupungeissa hyödyntävän roskaruokaa. Tämän seurauksena yhä useammin tavataan nk. siipijuovavariksia, joilla siivet levitettynä on havaittavissa valkeita siipisulkia. Usein tämänkaltaisilla linnuilla on myös vaikeuksia lennon kanssa.
Varis on paikkalintu levinneisyysalueensa eteläosissa, mutta pohjoisessa, kuten Suomessa, varis on nk. osittaismuuttaja. Varis on luultavasti elänyt luonnontilaisessa Suomessa vain järvien ja meren saaristoissa, ennen kuin se on ihmisen toimintaa hyödyntäen levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille. Suomessa pesii 200 000–300 000 varisparia. (Tämän kappaleen tiedot Wikipediasta)
Suomessa sekä muuttavien että talvehtivien varisten osuus on suuri. Varikset muuttavat lokakuussa, mutta Itämeri ohjaa eri alueiden varikset eri muuttoreiteille ja talvehtimisalueille. Länsi-Suomen varikset muuttavat Ahvenanmaan kautta Etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja Pohjanmeren maihin. Itä-Suomen varikset taas ylittävät Suomenlahden ja vaeltavat Itämeren itäpuolta Puolaan ja Saksaan. Linnut palaavat samoja reittejä maalis-huhtikuussa. (Tämän kappaleen tiedot Wikipediasta)
Varis rakentaa pesänsä yleensä havupuuhun. Pesän rakentamiseen naaras kerää risuja, maata ja savea. Saaristossa linnut voivat pesiä myös maassa tai matalissa pensaissa. Variksen vanhoja pesiä hyödyntävät muut lintulajt.
Laittakaahan kuvia variksesta