Vihervarpunen (
Carduelis spinus) on pieni peippoihin kuuluva varpuslintu.
Vihervarpusen pituus on 11–13 senttimetriä ja paino 12–14 grammaa. Se on pieni, yleisväritykseltään kellanvihreä lintu. Koiraalla on musta päälaki ja mustilla siivillä keltainen siipijuova ja laikku. Naaras on harmaanvihreä, päälaeltaan harmaa ja alta mustaviiruinen. Myös nuori lintu on viiruinen. Vihervarpunen on taitava kiipeilijä, joka roikkuu usein oksasta pää alaspäin syöden siemeniä. Sen laulu on pirteää sirkutusta ja tiiskutusta, jota koiras esittää reviirinsä yllä laululennossa tai kuusenlatvassa seisoen. Kutsuääni on laskeva ”tsiyy”, varoitusääni viherpeippomainen laskeva ”tsyi”. Pesimäajan ulkopuolella vihervarpuset liikkuvat parvissa, syysparvissa voi olla satoja yksilöitä.
Naaras rakentaa pesän kuuseen tai mäntyyn, usein korkealle latvukseen. Muninta alkaa Etelä-Suomessa hyvän siementalven jälkeen usein jo maalis-huhtikuun vaihteessa, normaalivuonna vapun jälkeen. Munia 4-6, yleensä 5. Naaras hautoo noin 12 vrk. Molemmat emot osallistuvat poikasten ruokintaan. Poikaset lähtevät pesästä runsaan 2 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat poikueesta vielä noin pari viikkoa. Usein munitaan toinen pesye juhannuksen tienoilla.
Ravinto ensisijaisesti puiden siemenet. Siemensadon määrästä riippuen kuusi, koivut ja tervaleppä ovat tärkeimmät. Loppukesällä ja syksyllä myös ruohovartisten siemenet, esimerkiksi voikukka ja ohdakkeet. Talvellakin saattaa syödä talventörröttäjien siemeniä, sekä lintulaudoilla auringonkukansiemeniä ja maapähkinää. Kesällä syö myös hyönteisiä ja niiden toukkia, jotka ovat pienten poikasten ravintona tärkeä proteiinilisä.
Vihervarpuset ovat kivoja pieniä lintulaudan väriläiskiä talvellakin.